Kesälomat päättyvät yhdellä jos toisella. Itselläni tämä kesä on ollut ensimmäinen (ja viimeinen…), jonka olen viettänyt ihan kokonaan töissä. Ajatuksena se kuulostaa kamalalta, mutta itse asiassa olen huomannut nauttineeni kesästä ihan eri tavalla ilman lomaa. Vapaat illat ja viikonloput ovat olleet minun lomaani ja olen nauttinut joka vapaahetkestä täysin siemauksin. Ja mikä parasta, kesällä ei ole tarvinnut laskea päiviä arkeen paluuseen!
Mutta jos tarkkoja ollaan, minulla oli kyllä yksi päivä kesälomaa. Näinkin lyhyellä kesälomalla ehdin etelän lämpöön asti, kun yhdistin mukaan juhannuspyhät. Matkustimme siis äidin ja isän kanssa neljäksi päiväksi Barcelonaan. Kohde oli ollut toivelistallani jo pitkään eikä upea Barcelona todellakaan tuottanut pettymystä. Barcelonaa voisin suositella kenelle tahansa, koska siellä tuntuu olevan kaikkea: ainutlaatuiset nähtävyydet, loistavat shoppailumahdollisuudet, herkullista ruokaa, pitkää rantaviivaa, menoa ja meininkiä. Läheskään kaikkea ei neljässä päivässä ehdi nähdä, mutta nappaamalla makeimmat mansikat kakusta viikonloppulomallakin ehtii nousta korkealle irti arjesta.
Vaikka ruokablogia tässä kirjoitellaankin, on Barcelonasta esiteltävä kyllä vähän muutakin. Se, mistä Barcelona tunnetaan, teki meihinkin lähtemättömän vaikutuksen: herra nimeltä Antonio Gaudí ja hänen mielikuvituksellinen arkkitehtuurinsa. Vaikket Barcelonassa olisi koskaan käynytkään, olet varmasti nähnyt kuvia talojen aaltoilevista seinistä ja lohikäärmekatoista, värikkäistä mosaiikeista tai valtavasta kirkosta, jota rakennetaan loputtomalta tuntuvan ajan. Jätä mikä tahansa muu välistä, mutta älä jätä koluamatta Park Güellia, kiipeämättä Casa Milàn katolle tai näkemättä Sagrada Famíliaa sekä ulkoa että sisältä.
Sagrada Família -kirkon nähdessään ei ole vaikea ymmärtää, miksi sitä on rakennettu jo yli sata vuotta ja miksi sen valmistumiseen on edelleen vuosikausia matkaa. Korkeat tornirivit, ulkoseinien loputtomat ihmishahmot ja maanpäälliseltä taivaalta vaikuttava sisäosa hiljentävät vaikuttavuudellaan. Olen kuullut pitkistä jonoista Sagrada Famílialla, mutta ainakin tuolloin ensimmäisenä matkapäivänämme iltaseitsemältä kirkkoon saattoi vain kävellä sisään lippukassan kautta. Ja vaikka jonoa olisikin, et voi lähteä Barcelonasta näkemättä Sagrada Famílian vaaleanpunaista hehkua. Et vain voi!
Ymmärtääksesi Gaudía sinun on ymmärrettävä myös luontoa
Park Güell ja Casa Milà olivat ohjelmassamme seuraavana päivänä. Park Güellissä voisi kuluttaa helposti koko päivänkin vaeltelemalla polkuja kukkaloiston läpi ja nousemalla aina vain ylemmäs rinteitä ihailemaan alle avautuvaa kaupunkia. Puistosta löytyy myös pieni vaaleanpunainen talo, jossa itse Gaudí asui hullunkurisine huonekaluineen.
Casa Milà taas on suuri kerrostalo aivan Barcelonan keskustassa ja sen asunnoissa on elämää edelleenkin. Mielenkiintoisinta on tietysti talon katto, jossa tuntuu kuin kävelisi avaruusolentojen asuttamassa kuussa. Vai mitä sanotte näistä kuvista?
Casa Milàssa pääsi kurkistamaan myös museoksi muutettua asuntoa. Tehdäänkö vähän tapaksia?
Gaudin ihmeet eivät lopu tähän, esimerkiksi Casa Battlóa ihmettelimme vain ulkoapäin. Pitihän sitä ehtiä vähän shoppaillakin ja tietysti herkutella. Shoppailu ja herkuttelu on helppo yhdistää katetussa kauppahallissa kävelykatu La Ramblasin varrella. Me tyydyimme lähinnä syömään silmillämme hallin tarjontaa, mutta täällä olisi voinut nauttia vaikka pikku tapakset.
Casa Battló suomukattoineen
Nii ja sit tää Casa Calvin oli kans hieno
Tapakset ovat tosiaan Espanjassa se juttu. Alussa tuntui hieman vaikealta oppia, miten tapasravintolassa kuuluu syödä, sillä ravintoloista löytyi kyllä ruokalistat, mutta toisaalta mielenkiintoisimmat herkut tuntuivat olevan esillä baaritiskillä. Vierailemistamme tapasbaareista paras ja helpoin systeemi oli Bilbao Berriassa. Baaritiskiä kiersi kahdessa tasossa tarjottimien täydeltä suolaisia ja makeita tapaksia, joita sai käydä poimimassa lautaselleen niin paljon kuin jaksoi. Jokaisessa tapaksessa oli pystyssä tikku, ja tikut kerättiin talteen pöytämme pieneen maljakkoon. Lopuksi tarjoilija laski tikut. Jos en väärin muista, hinta taisi olla vaatimattomat 1,65 €/tapas. Näiden herkkujen ääreltä jaksoi jatkaa taas shoppailukierrostaan.
Toinen mainitsemisen arvoinen paikka on ravintola Elx kauppakeskus Maremagnumin luona. Me saimme kuulla ravintolasta Barcelonassa juuri käyneeltä serkultani, ja huhu kiersi myös, että paikkaa suositellaan jopa Michelin-oppaassa. Joka tapauksessa söin ravintolassa todella herkullista paellaa, enkä siis voi olla mainostamatta paikkaa edelleen eteenpäin!
Ruuan puolesta – ja muutenkin – voin myös suositella hotelliamme H10 Marina Barcelonaa. Keväällä hotellia varatessamme eräs ystäväni kehui kovasti tämän hotellin aamiaista ja sekös meihin vetosi. Tämän hotellin aamiainen oli tosiaan paras mahdollinen: kaikkea kaikille. Hotelli myös sijaitsi mukavasti metropysäkin läheisyydessä, joten liikkuminen Barcelonassa tuntui mahdollisimman helpolta.
Jos jotakin vielä Barcelonan monista kokemisen arvoisista paikoista nostaisin esiin, olisi se konserttitalo Palau de la Música Catalana. Ostimme liput oopperaa ja flamencoa yhdistävään konserttiin jo etukäteen netin kautta. Konserttinautinto oli tietysti yksi loman kohokohdista, mutta musiikin ja tanssin lisäksi yhtä paljon ihailtavaa riitti ihan vain upeassa konserttisalissa. Täällä kannattaa käydä!
Niin vain kaupukielämä imaisi mukanaan, että rantahiekat jäivät tältä matkalta kokeilematta. Mutta kuten aina – on jätettävä joku syy palata, vai mitä? ;)
