Otimme viime viikonloppuna äidin kanssa kaiken ilon irti siitä, että olimme kahdestaan kotona. Kun homejuustoa inhoava isosiskoni ja kypsennettyä kukkakaalia kammoksuva isäni olivat pois ruokapöydästä, me kokkasimme omaa herkkuruokaamme, homejuustolla gratinoitua kukkakaalia! On ehkä käsittämätöntä, miten meidän pitää välillä oikein himoita sellaista ruokaa, jota toiset inhoavat. Emme me ilkeyksissämme, mutta tuo hieman suolaisella aurajuustolla gratinoitu pehmeä ja makea kukkakaali on vaan ihan mielettömän hyvää!
Olen miettinyt paljon tuota inhokkiruoka-asiaa. Lähinnä sitä, että onneksi olen hyvin kaikkiruokainen. Homejuusto ja kukkakaalikin ovat yleisesti hyväksyttyjä inhokkiruokia, mutta miltä mahtaisi tuntua, jos inhoaisi vaikkapa kalaa tai jotain muuta usein vastaan tulevaa ruokaa? Miten inhonsa aina perustelisi kohteliaasti? Allergialla varmaan. Luulenpa, että puolet allergioista on oikeasti inhoa… Oletteko te ”allergisia” jollekin? ;)
Mun annoksestani moni saisi varmaan anafylaksian. Oikeasti tai leikisti. (Huomaa kesän ensimmäiset grilliherkut!)
Oliivit olivat pitkään oma karttamisen kohteeni, mutta olen jo vuosia syönyt niitä ihan hyvällä halulla. Tämä on ehkä todiste siitä, että maku muuttuu usein iän myötä. Nykyisin keksin inholistalleni oikeastaan vain yhden asian: korianterin. Maistoin korianteria ensimmäisen kerran vasta muutama vuosi sitten Kiinan matkalla ja silloin isosiskoni ja hänen miehensäkin puhuivat korianterista painajaisyrttinä. Tässä välissä he ovat oppineet jo pitämään korianterista, mutta minulle yrtti on edelleen pieni painajainen. Korianteri ei varsinaisesti ällötä minua, mutta sen maku tuntuu siltä kuin kitalakeni läpi painettaisiin pitkä ja tylppä naula! Valitettavasti korianteri tulee vastaan nykyisin entistä useammin, mutta ”se laukaisee migreenini” on aika hyvä pakotie. Inhokkiruokien sijaan on kyllä monia ruokia, joita kartan esimerkiksi koulun ruokalassa ihan vain siksi, että vatsani menee niistä täysin sekaisin. Tästä syystä monet hyvät ystävänikin ovat luulleet, että en syö punaista lihaa. Kyse on pelkästään kyllä eineslihavalmisteiden välttelystä. Valitettavasti se kasvisruokaversion soijakin on yhtä paha! Aina on kyllä onneksi löytynyt syötävää kolmannesta vaihtoehdosta tai viimeistään viereisestä ruokalasta. Silloin, kun saa kaikessa hiljaisuudessa valita, elämä on aika helppoa.
Mutta olen minäkin melko kenkku, nimittäin juomien suhteen. En voi sietää kahvin, piimän tai alkoholin makua! Aika paha, erityisesti tuo viimeinen. Siis muille. Mutta en voi sanoa muuta kuin koittakaa kestää!
Aurajuusto-kukkakaaligratiini
yksi iso tai kaksi pientä kukkakaalia
2 rkl voita
3 rkl vehnäjauhoja
2-3 dl maitoa
50 g emmentaljuustoraastetta
50 g aurajuustomurua
ripaus pippuria
ripaus paprikajauhetta
(Maizena vaaleaa suurustetta)
Paistaminen: 210 °C, noin 20-30 minuuttia
Hyörytä tai keitä kukkakaali ensin lähes kypsäksi kattilassa. Lisää toiseen kattilaan voi ja sekoita jauhot sulaneeseen voihin. Lisää maitoa vähitellen koko ajan kattilan pohjasta asti sekoittaen. Anna kiehahtaa ja paksuuntua. Sekoita joukkoon juusto ja anna sen sulaa. Kastike saisi olla melko paksua, ”tahnamaista”, jotta se jää kukkakaalin päälle eikä valu pois. Jos kastike kaipaa mielestäsi lisää paksuutta, kuumenna se uudelleen kiehuvaksi ja lisää Maizenaa muutama ruokalusikallinen kerrallaan ja anna kiehua hetki tämän lisäämisen jälkeen.
Aseta kukkakaali mahdollisimman kokonaisena uunivuokaan ja kaada juustokastike sen päälle. Kypsennä uunissa 210 °C:ssa noin 20-30 minuuttia tai kunnes gratiini on saanut sopivasti väriä. Nauti lämpimän ruuan lisukkeena.
Kukkakaalit kätevällä silikonisella höyrytysritilällä
Juustokastikkeella peitelty
5 kommenttia:
Voi, mä olen allerginen vaikka mille! Sinihomejuustolle (tosin tähän on poikkeuksia), tuolle korianterille, fenkolille, pinaattikeitolle (en pinaatille), perunamuusille, varsisellerille, kookokselle suolaisissa ruuissa... ;) Ai niin, ja nakkikastikkeelle!
Lista on vielä aika pitkä, mutta tottumista (tai makuaistin heikentymistä) on tapahtunut. Taneli pitää tätä iloisena asiana ja riemuitsee joka kerta kun löytää uuden suosikkimaun, että hänen makuaistinsa on taas heikentynyt!
Heips!
Suloinen kattaus kahdelle ja herkullinen resepti. Kukkakaali on kyllä todella hyvää, mutta siitä leviää keitettäessä mojovat tuoksut. siksi se ei ehkä ole aivan suosikkejani. Tuota reseptiä aion kyllä kokeilla, mutta jätän luultavasti homejuuston pois sattuneeesta syystä.
Lähes ainoa ruoka mistä en pidä on maksa, vaikka pienenä koululaisena kaikki maistui pahalta. Ruokatunnit olivat painajainen.
Terv Ava
Komppaan kyllä tässä korianteriasiassa. Ei vaan pysty syömään, vaikka kuinka haluaisi. Intialaisessa ruoassa onneksi hukkuu muiden makujen sekaan, joten sitä pystyy syömään, mutta kyllä se kuitenkin ikävästi kurkkii sieltä joukosta. Olen myös pahasti allerginen maksalle (mutta en maksamakkaralle)...
Unohdin tosiaan nuo sisäelinruuat. Harvaa olen maistanut, mutta olen jo valmiiksi epäluuloinen.
Gratiinia voi tosiaan kokeilla vallan hyvin sekä ilman homejuustoa että kukkakaalia! Sinihomejuuston määrän voi korvata hyvin emmentaljuustolla tai varmasti monella muullakin juustolla. Kukkakaalin tilalle sopii tietysti parsakaali tai erilaiset juurekset.
Uusimmassa Pirkka-lehdessä oli muuten lähes samanlainen ohje! Tyypit on käyny mun blogissa! ;)
Lähetä kommentti