Minulla oli tänään psykiatrian lopputentti. Ehkä ihmettelette, miten se liittyy ruokaan, ja voin todeta, ettei sitten mitenkään! Ei sillä kysytty edes syömishäiriöistä. Ja tenttiä ennen en olisi pystynyt syömään edes tuota psykiatrian kirjan päällä nököttävää omenaa. Kummallista kyllä, joskus tentit edelleen tuntuvat mahanpohjassa asti. Loppujen lopuksi oli ihan mukava tentti ja hyvin meni.
Mutta mutta. Mukavata olisi ollut tiedossa kotona Raumallakin. Samaan aikaan kun minä pohdin masennusta, itsemurhia, kriisejä ja pakkohoitoa koulun penkillä, Raumalla oli pitopöytä koreana ja tupa täynnä iloisia vieraita. Ehkä arvaatte, missä olisin ollut mieluiten, mutta ehkä tiedätte myös, että aina ei voi valita mielen mukaan. Velvollisuuksien vuoro oli tänään, mutta juhlat sen sijaan jatkuvat myös huomenna samalla teemalla täällä Turussa. Ja niihin osallistun minäkin!
Tämänpäiväisten juhlien pitokokkina toimi isosiskoni Maria, jonka jo kerran mainitsinkin pääsevän vierailemaan välillä blogiini. Hänen ensimmäinen tehtävänsä onkin raportoida minulle ja teille kaikille lukijoille, mitä sillä Raumalla oikein tänään syötiin! Veikkaanpa, että tulossa on todellinen ideapaketti kaikille kotona juhlia järjestäville. Muistakaapa kurkata myös vanhempi juttu ylioppilasjuhlistani, jos sellaisten järjestämistä on tänä keväänä luvassa.
Ha det bra!
5 kommenttia:
Heips!
Voin vakuuttaa paikalla olleena, että tarjoilut olivat aivan mahtavat!! Kaikki oli täydellisen kaunista ja suussasulavan makoisaa!! "Ja siellä kaikilla oli niin mukavaa, oi jospa oisit saanut olla mukana!" Puttepossua siteeraten. Mutta onneksi tentti meni hyvin ja näin sekin homma on kunnossa. Odotan innolla postausta, josa nämä kaikki ihanat reseptit ovat.
Terv Ava
Hei
Olin mukana juhlimassa Helmi-äitiäsi. Iso kiitos ja terveiset hänelle. Oli myös kiva tutustua siskoosi ja muuhun perheeseesi.
Kahvipöytä oli kaunis, ja pöydän antimet olivat aivan ihanan herkulliset. Jokaista suupalaa piti oikein maistella. Sain kotoasi vinkkiä tästä blogistasi, ja vaikuttaa hyvin mielenkiintoiselta. Jossain välissä on pakko kahlata koko blogisi läpi ja ensimmäiseksi yritän testata, onnistunko kuuluisan Helmin-päivän ambrosia-kakun leipomisessa itse. Niin herkullista sekin kakku on ollut koulussa äitisi tarjoamana.
Jään odottelemaan postausta perjantaisista makupaloista.
T. Marja T.
Kivaa kuulla, että oli hienot juhlat ja vieraat viihtyivät! Järjestäjätkin kertoivat kaikenlaista kivaa jo juhlista, kovasti olivat nauttineet hekin. Maria pistää postauksen tänne minä hetkenä hyvänsä, odottelen itsekin innolla. Marja T.:lle lämpimästi tervetuloa lukijaksi! :)
Hei! On pakko jättää kommenttia, sillä samalta paikkakunnalta olen minäkin kotoisin ja taidan muistaa sinut yläasteelta. :) Ai niin, äitisikin on minulle tuttu, arvaat varmaan mistä. Terveisiä vaan äidille, hän oli yksi lemppariopettajistani. :)
En ehtinyt blogiasi vielä selata pitkälle läpi, mutta jään varmasti seurailemaan. Kiva törmäillä raumalaisiin blogimaailmassa! Oletko Turussa lääkiksessä? Aloitan itse opinnot Turussa hampaalla syksyllä, ja olen jo ihan innoissani! Saisi kesä mennä äkkiä! :D
Hei Tuulia!
Muistamme sinut äidin kanssa myös, kylläkin tummatukkaisena, mutta samaksi tytöksi tunnistaa. :) Sinulla on hieno blogi, ihania kuvia ja juttuja. Sinulle on ehtinyt tapahtua paljon! Onnea myös opiskelupaikasta Turussa. Siellä opiskelen itsekin, kylläkin "ruhon" puolella. ;)
Kiitos kommentista, kehuista ja vierailusta! Kiva, jos jäät seuraamaan. :)
Lähetä kommentti