Näytetään tekstit, joissa on tunniste Kastikkeet. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Kastikkeet. Näytä kaikki tekstit

keskiviikko 31. elokuuta 2011

Kesäkurpitsapallot ja tsatsiki

Makumuisto vie Kreikkaan


Ruokamuisto muutaman vuoden takaa saavutti minut. Se tuli isän kautta sähköpostissa, jonka otsikko oli ”Kesäkurpitsapallerot”.

Kesällä 2008 vietimme ihanan loman Kreikassa Santorinin saarella. Tulivuorenpurkauksessa mereen vajoamalla syntynyt Santorini on Kreikan saarista varmasti karuimpia, mutta toisaalta myös kauneimpia: suurin osa Kreikan postikorteista on kuvattu Santorinilla. Saaren jyrkät länsirinteet laskevat kalderan, tulivuorenpurkauksessa syntyneen laguunin syvyyksiin ja kalderan keskellä tupruttelee edelleenkin savua Kreikan ainoasta toimivasta, onneksi hyvin rauhallisesta, tulivuoresta Nea Kamenista.


Loma Santorilla on jäänyt mieleeni kaikista tekemistäni ihanista lomamatkoista jotenkin aivan erityisenä. Santorinilla näimme ja koimme niin uskomattoman upeita asioita. Purjehduspäivä kalderalla, kiipeäminen tulivuoren huipulle aivan rikkihöyryn tuoksuun asti, uiminen nuorentavissa(!) kuumissa lähteissä, maailman kauneimman auringonlaskun näkeminen Oiassa, pystysuoran rinteen ylös kapuaminen aasin selässä Firassa ja antiikin Kreikan tavoittaminen Mesa Vuono -vuorella… Loman kruunasi hurmaava hotelli Bellonias Villas Kamarissa. Köllötellessäni hotellin omalla rauhallisella rantakaistalla tai kauniilla allasalueella, noutaessani (ilmaisen!) jäätelön allasbaarin pojilta ja nautiskellessani puutarhan huumaavista väreistä ja tuoksuista tunsin todella mitä luksusloma on!







Mutta tietenkin loma Kreikassa on myös yhtä kuin loma herkkujen ääressä. Kreikkaan kannattaa lähteä ihan vaikka vain senkin vuoksi! Santorinilla ihastuimme ainakin yhteen saaren erikoisuuteen, friteerattuihin kesäkurpitsapalloihin ”kolokithokeftedes”, joita söimme usein alkupalana tsatsikin ja kreikkalaisen salaatin kanssa. Ostimme Santorinilta pienen reseptikirjankin ihan vain tehdäksemme juuri näitä palluroita kotonakin. Ja kuinka ollakaan, yhtä nopeasti kun rusketus häipyi iholtani, unohtui reseptikirja jonnekin kirjahyllyn syövereihin ja muisto kesäkurpitsapalloista haihtui alitajuntaan. Kunnes…

Eräänä kauniina kesäpäivänä kolme vuotta myöhemmin isä lähettää sähköpostilla minulle reseptin. Resepti on peräisin hänen työkaveriltaan, joka juuri vietti häämatkaansa Santorinilla ihastuen puolisonsa kanssa tietenkin kesäkurpitsapalloihin. Hänpä ei ollut päästänyt ruokamuistoa menemään Suomeen palatessaan vaan testaillut pallojen paistamista erilaisilla ohjeilla myös itse kotona ja lopulta tehnyt oman variaationsa. Voi että, miten ilahduin, kun tajusin ja muistin, mistä ohjeesta on kyse! Kiitos Anniina erinomaisesta ohjeesta ja siitä, että saan tallettaa sen Söta o saltigaan! Tässä pallukat pienellä muna- korppujauhojauholisäyksellä sekä kaveriksi myös tsatsikia Anniinan ohjeella olkaaten hyvät:


Kesäkurpitsapallot

1 kesäkurpitsa
1 sipuli
1 raastettu porkkana
1-2 valkosipulin kynttä
1 iso tai kaksi pientä kananmunaa
noin 1 dl korppujauhoja
suolaa
mustapippuria
runsaasti oliiviöljyä paistamiseen

Raasta kesäkurpitsa, lisää raasteen joukkoon ripaus suolaa ja laita raaste siivilään joksikin aikaa valumaan. Silppua sipuli hyvin hienoksi ja kuullota. Raasta myös porkkana ja hienonna valkosipuli. Sekoita kasvikset keskenään, lisää joukkoon munat ja korppujauhoja sekä mustapippuria ja suolaa. Anna turvota. Seoksesta pitäisi tulla puuromaista ja sen verran kiinteää, että saat paistettua siitä palloja. Kaada oliiviöljyä paistinpannulle muutaman sentin kerros ja kuumenna öljy. Ota taikinaa ruokalusikalla pannulle pallukoiksi. Kääntele palloa öljyssä kunnes pinta ruskistuu kauniiksi. Nosta valmiit pallot talouspaperin päälle valumaan ja siirrä tarjoiluastialle. Tarjoile tsatsikin kanssa.


Tsatsiki

½ kurkkua
minttua tai muita yrttejä silputtuna maun mukaan
1-2 hienonnettua valkosipulin kynttä
suolaa
pippuria
paksua turkkilaista jogurttia (tai tavallista jogurttia valutettuna)
1 tl viinietikkaa
1 tl oliiviöljyä

Raasta kurkku karkeaksi raasteeksi. Valuta siivilässä. Jos käytät tavallista jogurttia laita sekin valumaan kahvisuodattimeen tai suppiloon suodatinpaperiin, tällöin saat paksua jogurttia. Yhdistä kaikki aineet keskenään ja anna maustua. Lorauta tsatsikin pinnalle vielä hieman oliiviöljyä ja lisää yrttejä tai kreikkalaiseen tapaan oliivi koristeeksi. Kesäkurpitsapallojen lisäksi tsatsiki sopii monen muunkin ruuan seuraan, kokeile myös päällysteeksi vaalealle leivälle.

lauantai 11. kesäkuuta 2011

Mansikka-mozzarellasalaatti jogurttikastikkeella

Jos ei herkkua helluntaina...


Mansikoita salaatissa, voisiko olla söpömpää? Bongasin toukokuun lopussa Turun Sanomien Extrasta mansikka-mozzarellasalaatin ohjeen, jonka pohjalta tein juuri äsken omani. Mansikat salaatissa eivät taida enää olla mikään uusi idea, mutta tässä ohjeessa huomioni kiinnittyi jännään makeaan mansikka-jogurttikastikkeeseen. Sekä salaatti että kastike hurmasivat minut täysin! Ja tällä salaatilla voisi hyvinkin hurmata vaikka jonkun pikku heilan helluntaiksi vai mitäs sanotte?

Hurmuti hurmun!

Mansikoiden yhteensopivuus  juuston kanssa on testattu meillä ennenkin. Olemme tehneet usein kesävieraille pikku cocktailpaloja yhdistämällä mansikka, basilikanlehti ja pieni mozzarellapallo cocktailtikkuun. Nam! Viikko sitten pääkaupunkiseutureissullamme kävimme ystäviemme luona, ja he tarjosivat ihanaa mansikkasalaattia grillatulla halloumijuustolla. Ihana makean ja suolaisen liitto! Entäs mitä, jos yhdistäisimme leipäjuustoon lakkojen sijasta mansikoita? Veikkaan, ettei voi mennä pieleen! Mansikka ja juusto ovat kyllä kesän söpöin pari.

Mansikka-mozzarellasalaatti jogurttikastikkeella

kerän verran haluamaasi salaattia (minulla lollo rossoa ja punamangoldia)
muutama kesäsipuli
pieniä mozzarellapalloja
rasiallinen mansikoita
vesimelonia (tai hunajamelonia)
suolaa
pippuria
hienonnettua tuoretta basilikaa

Kastike:
2 dl turkkilaista jogurttia
1 dl sokerilla maustettua mansikkasosetta
suolaa
pippuria

Revi salaatti vadille. Pilko joukkoon kesäsipuli ja lisää mozzarellapallot. Rouhi päälle mustapippuria ja suolaa myllystä. Lisää mansikat kokonaisina tai puolitettuina ja vesimeloni pieninä kuutioina. Ripottele päälle hienonnettua basilikaa. Valmista kastike sekoittamalla ainekset yhteen. Lisää rohkeasti mukaan suola ja pippurikin, hyvä tulee! Tarjoile kastike erillisestä kulhosta.


Kertokaapa sitten lankesiko se heila teidän pauloihinne tämän salaatin myötä! Toisaalta radiossa sanottiin, että ”Jos ei heilaa helluntaina, niin jonoa juhannuksena!” Nykyään annetaan näemmä vähän enemmän armoa. :)

Ihan älytön juttu tapahtui muuten äsken Rauman torilla. Eräs kuuluisa laulaja lähetteli minulle leveitä hymyjä terassilta. Äiti ja isä rypistelivät vähän otsaansa, kun kerroin heille. Tyypillistä… :) Mutta hassutellaan nyt vähän! Tässä taannoin monissa tyttöjen ja naisten blogeissa on kiertänyt haaste, jossa kukin kirjoittaja on esitellyt suosikkiheilansa julkkiskaartista perusteluineen. Se on ollut aika hauskaa luettavaa, sillä kaikilla on oma (tarkka) makunsa! Saavathan toki pojatkin tehdä oman listansa. Ja kukapa tällaista toiveheilalistaa ei haluaisi tehdä, mutta onko olemassa joku toiveita toteuttava helluntaikeiju, joka sulattaisi nämä heilojen ominaisuudet yhteen?

Nyt alkaa se ”söpöilyä ja suolapaloja”, nimittäin Nooran ihannehelluntaiheilat sekalaisessa järjestyksessä:

1. John Corbettin roolittama Aidan Shaw sarjassa Sinkkuelämää
Aidan Shaw (John Corbett)

Täydellinen poikaystävä kaikin puolin! Henkivartijan kokoinen komea ja hauska huonekalusuunnittelija suurella sydämellä. En tajua sitä Carrieta, miten se päästi tämän menemään.

2. Stanley Tuccin roolittama Paul Child elokuvassa Julie et Julia

Paul Child (Stanley Tucci)
 
Täydellinen aviomies kaikin puolin. Elokuvassa nähtiin rakastava, kunnioittava, huumoriin ja yhteisiin unelmiin perustuva avioliitto. Ja on se niin komeakin tuo Tucci!

3. Jukka Rintala

Jukka Rintala

Kun näimme Jukka Rintalan yhtenä kesänä Savonlinnassa kirkkaankeltaisissa kesähousuissaan ja hellehatussa, sanoin äidille, että tuollainen on minun mieheni vanhana (sori). Hänessä on sitä jotakin: charmia!

4. Mark Levengood

Mark Levengood

Varmasti maailman herttaisin ihminen, löytöpalkkio sille, joka löytää herttaisemman! Markia voisi katsella ja kuunnella loputtomiin. Siksi meille onkin ostettu Ruotsin tv-kanavat. (Mark on epävirallisesti Ruotsin suosituin suomalainen, nähty muun muassa V&D:n häiden juontajana.)

5. Jukka Puotila

Jukka Puotila

Käsittämätön huumoripaketti! Jos toisesta Jukasta ottaisin kauneudentajun, tästä Jukasta ottaisin huumorintajun. Ja taas niin charmikas tämäkin Jukka.

6. Vesa-Matti Loiri nuorena

Vesa-Matti Loiri

Hersyvä, mutta herkkä monilahjakkuus. Ja se ääni vain paranee vanhetessaan. Hieno, hieno ihminen.

7. Jani Toivola

Jani Toivola

Rohkea, sympaattinen, älykäs, tyylikäs, esimerkillinen.

8. Hugh Grant

Hugh Grant

Tämä on sellainen ikisuosikki! Se on vaan niin komea ja puhuu ihanalla brittiaksentilla.

9. Olli Herman

Olli Herman

Tämä on uusin suosikkini! Kaunis mies ja samalla äijänköriläs. Vai pitäisikö laulaa: ”It’s getting hot…”

Siihen loppus miehet maailmasta.

Hempeää helluntaita!

sunnuntai 17. tammikuuta 2010

Naan-leivät ja banaani-currysalsa aasialaisen ruuan seuraksi


Olen viime aikoina tehnyt keittiössä uusia aluevaltauksia. Välimeren ja Etelä-Euroopan maista tulevat maut ovat ehdottomia suosikkejani ja niitä löytyykin tavallisimmin kokkailuistani. Sen sijaan aasialaisesta ruuasta minulla on hyvin vähän kokemuksia, niin syöjänä kuin kokkailijanakin. Kiinalaisen ja japanilaisen ruuan piirteitä suurin piirtein hahmotan, mutta esimerkiksi intialaisen ja thaimaalaisen kohdalla olen aika hukassa. Mitä on garam masala? Millainen ruoka on korma ja millainen curry? Kormasta ja currysta olen sentään kuullut, mutta mikä ihme on biryami? Ja jos laitan intialaiseen broilerikastikkeeseen kookosmaitoa, tuliko kastikkeestani vahingossa kuitenkin thaimaalainen? Apua!

Ehkä auttaisi, jos tekisin matkan paikan päälle Intiaan tai Thaimaahan tai kävisin edes etnisissä ravintoloissa syömässä. Kokkailuhätääni en kuitenkaan ole ehtinyt tehdä kumpaakaan vaan Googlen apu on toistaiseksi saanut riittää vastauksia etsiessäni. Valitettavasti netissä ei voi kuitenkaan oppia sitä, miltä ruuan kuuluisi maistua.

Sattumalta vastaani on nyt tullut muutamia mielenkiintoiselta vaikuttavia aasialaishenkisiä reseptejä ja olen rohkeasti astunut pois mukavuusalueeltani. Pääainekseni näissä intialaisissa ja thaimaalaisissa kokkailuissa on ollut broileri. Muutamista innokkaista yrityksistä huolimatta en ole vielä löytänyt reseptiä, jonka haluaisin erityisesti teille esitellä. Jotain on vain jäänyt puuttumaan näistä makuelämyksistä. En tiedä, onko vika ollut valmistajassa vai reseptissä, mutta yritykset jatkuvat edelleen! Jos teillä on hyviä aasialaisia reseptejä tiedossanne, lisätkää ihmeessä vaikka linkki kommenttiosioon.

Muutama pikku resepti on kuitenkin päässyt yllättämään minut iloisesti. Vaikka en olekaan ollut pääruokiin niin tyytyväinen, ovat lisukkeet päässeet vahingossa onnistumaan. Intiasta kotoisin olevat Naan-leivät ja erään broileriruuan lisukkeeksi kuulunut banaani-currysalsa ansaitsevat ehdottomasti bloggauksen. Naan-leivät olivat nimenä minulle entuudestaan tuttuja, mutta ensimmäisen makukokemuksen sain näistä itse tekemistäni leivistä. En jaksa murehtia maun ja koostumuksen autenttisuutta, sillä leivät olivat tosi hyviä! Banaani-currysalsa taas oli toisaalta raikasta ja makeaa, mutta antoi myös kivasti potkua. Se jää varmasti käyttööni broileriruokien lisukkeeksi ja sopisi loistavasti esimerkiksi kesäisten grilliherkkujen kaveriksi.

Naan-leivät (n. 10 pientä leipää)

3 ½ dl vehnäjauhoja
2 tl sokeria
1 tl suolaa
4 tl sulatettua voita
1 tl leivinjauhetta
¾ dl maustamatonta jogurttia
n. 1 dl maitoa

Paistaminen: 250 °C, 6-10 minuuttia

Sekoita vehnäjauhot, sokeri, suola ja sulatettu voi kulhossa. Tee jauhoseoksen keskelle kuoppa ja kaada siihen leivinjauhe ja jogurtti. Vaivaa taikinaa ja lisää vähitellen maito, kunnes taikina on pehmeää, mutta ei tarttuvaa. Peitä taikina kostealla liinalla ja aseta lämpimään paikkaan muutamaksi tunniksi. Käy vaivaamassa taikinaa kerran odottamisen aikana. Taikina ei siis kohoa, mutta jokin merkitys sen lepäämisellä ilmeisesti on taikinan koostumukselle.

Jaa taikina noin kymmeneen osaan. Pyöritä jauhotetulla pöydällä taikinanpaloista palloja ja kaulitse ne litteiksi pyöreiksi leipäsiksi. Peitä valmiit leivät kostealla liinalla, kunnes ne menevät uuniin, sillä leivät kuivuvat muuten nopeasti. Paista leivät 250 °C:ssa 6-10 minuuttia. Käännä kerran paistamisen aikana. Tarjoile valmiit leivät lämpiminä, kannattaa vaikka peittää leipäkori liinalla. Jäähtyessään leivät kovettuvat, mutta toisaalta ovat silloinkin tosi herkullisia rouskuttaa.

Banaani-currysalsa

1 banaani
2 dl kermaviiliä
1 valkosipulinkynsi
2 tl currya
2 tl currytahnaa
1 tl tomaattisosetta
1 tl kirveliä
1 tl inkivääriä
ripaus cayennepippuria

Muusaa banaani haarukalla, purista valkosipulinkynsi ja sekoita kaikki ainekset yhteen. Anna maustua jääkaapissa. Tarjoile esimerkiksi broilerin lisukkeena.