Keväiset juhlat kotona

Marian bloginkaappaus osa I

Elämä on ihmisen parasta aikaa, sanoo Nykäsen Matti, ja kevät on mitä ihaninta aikaa järjestää juhlia, sanoo entinen kevätmorsian. Meillä päin juhlitaan toukokuussa perinteisesti Helmin juhlaviikkoja, jotka tänä vuonna huipentuivat Flooran päivän kahvikutsuihin. Keväälle tyypillisten ylioppilas- ja valmistujaisjuhlien keskeisiä komponentteja ovat tunnetusti kiire ja stressi. Nyt järjestämämme juhlat olivat kuitenkin vapaamuotoiset, ja minulla ei ollut lähtökohtaisesti mitään järjestelyvastuuta. Siispä annoin ajatuksen lentää ja keräsin kirjanmerkkeihin hauskoja ideoita. Aivan kuin yllättäen meillä olikin kasassa mieletön menu.

Aloitin valmistelut reilut viikkoa ennen juhlia ja tein perinpohjaisia pakastus-sulatustestejä sen takia. Laitan suurimman osan ohjeista linkkeinä, mutta niihinkin olen lisäillyt omia vinkkejä nimenomaan etukäteisvalmisteluja varten. Menumme kantavana ajatuksena oli, että tarjoilut eivät suttaa lautasta, ja sen ansiosta suolaiset ja makeat tarjottavat voidaan syödä samalta lautaselta.

Suolapaloina tarjoilimme:

Lumon saaristolaisleipää savulohitäytteellä

Tomaatti-mozzarellatikkuja

Juustosarvia aurinkokuivatulla tomaatilla ja fetajuustolla täytettynä

Parsapiiraita Voisilmäpelin ohjeella

Tein sekä pohjan että täytteen kolminkertaisena, josta tuli 52 Italian leivosvuuan kokoista piirasta sekä muutama testipiirakka. Yksinkertaisella ohjeella tulisi siis n. 18 pikkupiirasta. Kaulin jääkaappikylmän taikinan muutaman millin ohueksi, otin lasilla muotin taikinasta ja painelin leivosvuokaan. Pohja kannattaa pistellä haarukalla kupruilun estämiseksi ennen paistamista. Muutoin kokosin piirakat linkin ohjeen mukaan. Parsasta laitoin nupun päälliseksi ja täytteen joukkoon laitoin silputtuja varsia. Iso määrä parsanvarsia jäi toki yli, mutta ne käytettiin seuraavana päivänä risottoon. Piiraat pakastettiin, otettiin jääkaappiin tarjoilua edeltävänä päivänä ja lämmitettiin hetken uunissa ennen tarjoilua.

Makeita sortteja edustivat:

Passionpannacotta lime-basilikasiirapilla Kipparin Morsian -blogista

Tätä herkkua sain ystäväni vappujuhlissa ja ihastuin täydelliseen makeuden ja kirpeyden yhdistelmään. Kokosin pannacottan kertakäyttöisiin 10 cl liköörilaseihin, hyydytin ja pakastin. Sulatuksen jälkeen pannacottan rakenne pysyi hyvänä. Siirappi kannattaa laittaa pannacottan päälle vasta juuri tarjoilua ennen. Siirapin valmistin jääkaappiin edellisenä päivänä. Passionhedelmiä kannattaa varata (ainakin) tuplaten linkin ohjeeseen verrattuna. Meillä tuli kauppareissun paikka kokoamisurakan puolivälissä! Yllä olevan kokoisia pannacottia tuli yksinkertaisesta ohjeesta 33.

Choco Cake Popsit Piece of Cake -blogista

Cake Popseilla testattiin meikäläisen pinnan pituus, mutta lopussa kiitos seisoo. Pakko kuitenkin oli yrittää, kun kerran olin näistä idean saanut. Cake Popsien valmistusaikataulusta olin eniten huolissani, sillä veikkasin koristelun vievän aikaa. Tässä tapauksessa luulo nimenomaan oli tiedon väärti. Testipakastuksen tulos oli ilahduttava: pallot säilyivät tikun nokassa täydellisesti valmiiksi koristeltuina. Pakkasessa suklaakuori voi haljeta, mutta halkeama umpeutuu näkymättömäksi pallon sulaesa. Jääkaapin kautta hitaasti sulattaessa pallot eivät "hikoile", toisin kuin suoraan huoneenlämpöön otettaessa. Itse kakun tein tällä ohjeella, tuorejuusto oli maustamatonta ja mausteeksi lisäsin pari ruokalusikallista Amarettoa. Pallot tein ruokalusikkamitan avulla tasakokoisiksi ja näitä palloja tuli yhdestä kakusta n. 40 kpl. Valkosuklaan sulattaminen sujui parhaiten mikrossa ja raidat tein pienellä karkkien koristeluun tarkoitetulla pursotuspussilla.

Ei kerrota kenellekään, että itse juhlapäivänä kreemi oli liian löysää ja kierteet lässähtivät.

Kookoskuppikakut Simply Recipes -sivuston ohjeesta mukailtuna

Kuppikakut (lähteen mukaan 20 kuppikakkua, miniversioita 70 kpl)

180 g voita huoneenlämpöisenä

3 dl sokeria

3 munaa

2,5 dl kookosmaitoa (täysrasvaista)

5 dl vehnäjauhoja

2 tl vaniljasokeria

2 tl leivinjauhetta

1 - 1,5 dl kookoshiutaleita

Kuorrute

100 g voita huoneenlämpöisenä

200 g maustamatonta tuorejuustoa

1,5 - 2,5 dl tomusokeria

0,5 dl kookoshiutaleita

Lämmitä uuni 175 asteeseen. Vatkaa voi vaahdoksi. Lisää sokeri ja vatkaa vielä. Lisää munat yksitellen ja sekoita tasaiseksi. Yhdistä kuivat aineet toisessa kulhossa. Kaada kolmanteen, isoon kulhoon kookosmaito, sekoita hyvin. Lisää kookosmaidon joukkoon 1/3 kuivista aineista ja sekoita, sitten 1/2 voivaahdosta ja sekoita. Jatka vuorotellen lisäämistä kuivilla aineilla lopettaen. Sekoita, kunnes taikina on tasainen, mutta vältä ylivatkaamista. Lopuksi lisää joukkoon kookoshiutaleet. Laita paperivuuat muffinipeltiin ja täytä muffinivuuat vajaiksi. Paista 18-22 minuuttia kääntäen peltiä paistamisen loppuvaiheessa. (Miniversioiden paistoaika oli 17 minuuttia.) Varmista hammastikulla, että kakut ovat paistuneet kunnolla. Anna kakkujen jäähtyä muffinipellissä pari minuuttia ja siirrä sen jälkeen ritilätasolle jäähtymään täysin.

Kuorrutusta varten vatkaa voi ja tuorejuusto sekaisin pari minuuttia. Lisää tomusokeria vähitellen, kunnes seoksen makeus on sopiva. Mitä enemmän sokeria käytät, sitä jämäkämpää kuorrutuksesta tulee. Lopuksi lisää kookoshiutaleet. Pursota tai levitä kuorrute jäähtyneiden kuppikakkujen päälle ja ripottele koristeeksi kookoshiutaleita. Tarpeeksi jämäkkä kuorrute kovettuu huoneenlämmössä, ja kakkuset säilyvät tarjoilupöydässä hyvän näköisinä.

Sitruuna-mustikkakuppikakut Annie's Eats -blogista mukailtuna

Kuppikakut (Amerikan standardilla 16 kakkusta, mutta minulla 30 "isoa")

1,75 dl + 2 rkl yleisvehnäjauhoja

1,75 dl kakkujauhoja

1,5 tl leivinjauhetta

1 tl vaniljasokeria

220 g huoneenlämpöistä voita

2 dl sokeria

yhden sitruunan kuori

2 munaa

2 rkl sitruunamehua

1,25 dl huoneenlämpöistä maitoa

2,5 dl mustikoita

Fyllinki

200 g tuorejuustoa

70 g huoneenlämpöistä voita

7,5 dl tomusokeria (sic!)

1 rkl sitruunamehua (ei yhden sitruunan mehu, note to self...)

yhden sitruunan kuori

Koristeluun tuoreita (pensas)mustikoita

Lämmitä uuni 175 asteeseen. Laita muffinipeltiin paperivuuat. Sekoita kulhossa 1,75 dl yleisvehnäjauhoja, kakkujauhot, leivinjauhe ja vaniljasokeri. Vatkaa toisessa kulhossa voi, sokeri ja sitruunankuori vaahdoksi. Sekoita munat joukkoon yksitellen ja sen jälkeen sitruunamehu. Sekoita taikinan joukkoon puolet jauhoseoksesta. Lisää maito. Lopuksi lisää jäljellä oleva jauhoseos ja sekoita taikina tasaiseksi. Älä ylivatkaa. Laita mustikat pieneen kulhoon ja lisää 2 rkl vehnäjauhoja. Pyörittele mustikat jauhoissa ja sekoita ne varovaisesti taikinan joukkoon. Täytä muffinivuuat hieman vajaiksi. Paista uunissa 20-22 minuuttia, testaa kypsyys hammastikulla. Anna paistuneiden kakkusten jäähtyä muffinipellissä 5 minuuttia ja sen jälkeen siirrä ne jäähtymään ritilälle.

Sekoita tuorejuusto ja voi tasaiseksi. Lisää joukkoon sitruunamehu ja sitruunan kuori. Lisää joukkoon tomusokeria vähän kerrallaan ja sekoita, kunnes täytteestä tulee jämäkkä. Pursota jäähtyneiden kakkusten päälle ja koristele tuoreilla mustikoilla.

Unelmien täyttymys minulle tämä blogikaappaus, vaikka tietotekniikan jumalat eivät ole olleet puolellani :) Toivottavasti Nooran lukijakunta toivottaa minut tervetulleeksi, ja saan joskus toistekin tulla moikkaamaan!

Runebergintortut

Hurmaava sesonkiherkku

Heti tammikuun puolen välin taituttua runebergintortut* ilmestyvät kotonamme kahvipöytään. Viimeistään viikkoa myöhemmin tarjotaan jo laskiaispullia! Mikäli runebergintorttuja ja laskiaispullia saisi syödä vain yhtenä päivänä vuodessa, olisi se melko ankeaa. Siksipä kannatan näiden sesonkiherkkujen leipomista jo hyvissä ajoin. Viime viikonloppuna kotona käydessäni vastassa olikin äidin taikoma odotettu näky:

Minulle hillopulla, muille mantelilla. Runebergintortut kaikille ilman punssia!

Äidin leipomat runebergintortut kuuluvat itseoikeutetusti koko perheemme ikisuosikkeihin. Juuri tällä reseptillä, kinkku-juustosarvien lisäksi, äitini hurmasi aikoinaan isäni heidän ensitreffeillään! Leipoessani näitä torttuja nyt ensimmäistä kertaa itse (jep, meillä on meneillään jo toinen torttuerä) isä seisoi vieressä myhäilemässä. Kuinka tärkeitä muistoja ja suuria tunteita pala pientä torttua voikaan sisältää!

Minulle ainoat oikeat runebergintortut syntyvät nimenomaan tällä ohjeella. Kauppojen ja kahviloiden karvasmantelilla ja punssilla maustettuja yksilöitä ei voi mielestäni edes verrata näihin kotitekoisiin ihanuuksiin. Monet sanovat, etteivät pidä ollenkaan runebergintortuista, mutta veikkaan heidän perustavan mielipiteensä juuri noiden valmistorttujen makuun. Suosittelen ehdottomasti kokeilemaan tätä superhelppoa ohjetta ja jättämään valmiit tortut kauppaan. Tässä reseptissä ei yksinkertaisesti ole mitään, mistä ei voisi tykätä! Jos sinun runebergintorttujesi taas kuuluu maistua nimenomaan karvasmantelilta tai punssilta, eiköhän sellaisten lisäys näihinkin torttusiin onnistu.

 
Runebergintortut
 
20 kpl
 
200 g voita
1 ¾ dl sokeria
2 kananmunaa
1 ½ dl mantelijauhetta
2 dl korppujauhoja
2 dl vehnäjauhoja
1 tl leivinjauhetta
1 tl kardemummaa
1 tl vaniljasokeria
 
Pinnalle:
vadelmahilloa (Kokeile Den gamle fabrikin kevyttä vadelmahilloa! Miellyttävä makeus, mehevän marjaisaa.)
 
Sokerivesikuorrutus:
n. 1 dl tomusokeria
n. 1 rkl vettä
 
1 paketti (sisältää 20 kpl) Italian leivosvuokia
 
Paistaminen: 200 °C, noin 15 minuuttia
 

Vaahdota pehmeä voi ja sokeri. Lisää kanamunat yksitellen joukkoon hyvin vatkaten. Sekoita kuivat aineet keskenään ja yhdistä voi-sokerivaahtoon. Jaa taikina 20 leivosvuokaan. Paista 200 °C:ssa noin 15 minuuttia eli kunnes tortut ovat kullanruskeita. Lisää vadelmahillo torttujen päälle kun ne ovat vielä lämpimiä. Kaiverra tortun pinnalta ensin pieni pala pois ja lisää hillo kuoppaan. Sokerivesikuorrutetta valmistaessasi lisää tomusokeriin sen verran vettä, että kuorrute on helppo levittää tortuille. Lisää sokerivesikuorrutus hillon ympärille vasta juuri ennen tarjoilua. Myöhemmin syötävät tortut voi hyvin säilyttää hillonokareen kanssa ja ne kestävät myös pakastuksen hillosilmällä.

Muruista saa maistiaiset

*Oikea kirjoitusasu on runebergintortut. Varmistin asian juuri lukion äidinkielen opettajaltani!

Maustekakkuset

Harvalla tuskin on enää ennen joulua aikaa surffailla ruokablogeissa uusia jouluruokaohjeita etsimässä. Tämä maustekakkuohje on omassa käytössäni kuitenkin ympäri vuoden, joten sitä passaa kyllä leipoa vielä joulukiireiden jälkeenkin. Ohje on peräisin kirjasta nimeltä Suuri Leivontakirja – Kotilieden parhaat leivonnaiset. Leivontakirjassa ohje on nimellä Maijan maustekakku ja reseptin lähteeksi ilmoitetaan Maija Niinistö Kärkölästä. Maijan maustekakku on oikeastaan aika merkittävä kakku omassa leipomishistoriassani, sillä tämä taisi olla ensimmäinen kakku, jonka ihan itse ja omatoimisesti joskus ala-asteikäisenä leivoin. Valitsin ohjeen tuolloin leivontakirjasta ihan vain nimen perusteella, koska se oli kaima bestikseni kanssa. Kakussa on nimen lisäksi kaikki muukin kohdallaan, ja resepti onkin säilynyt suosiossani pikkutytöstä asti. Tämä on myös niitä harvoja perheemme ikisuosikkireseptejä, jotka eivät ole alkujaan äitini löytämiä. Taidan muutenkin olla perheessämme ainoa, joka tätä maustekakkua on koskaan leiponut. Kaikki sitä kyllä rakastavat syödä!

Me täällä Raumalla olemme olleet joulutunnelmissa jo alkuviikosta lähtien. Kinkkukin on jo syöty! Joulu ei suinkaan ole osaltamme vielä ohi, oma joululomanikin alkoi varsinaisesti vasta tänään puoliltapäivin. Tänä vuonna aloitimme joulun juhlimisen hyvissä ajoin siksi, että isosiskoni ja hänen miehensä kävivät meillä jo nyt pari päivää ennen pyhiä. Söimmekin heidän kanssaan kunnon jouluillallisen laatikoineen ja kinkkuineen. Nälkäisiksi emme jää kuitenkaan aattonakaan, sillä käytin kaksiosaista juhlimista hyväkseni ja ehdotin kalkkunaa aattoillan joulupöytään. Ehdotukseni hyväksyttiin yksimielisesti ja puolikas savustettu kalkkuna onkin jo odottamassa huomista. Kalkkuna joulupöydässä on meidän perheellemme täysin uusi juttu ja hyvin harvassa ovat ne muutkin kerrat, jolloin kalkkunaa olen jossain muodossa muulloinkaan päässyt maistamaan. Perinteisemmillä jouluruuilla jo herkutelleena taidammekin taikoa joulupöytään jotakin muutakin uutta.

Palataan kuitenkin vielä takaisin alkuviikon juhlintaan, jotta pääsemme vielä joskus takaisin maustekakkuunkin. Isosiskoni ja lankoni eivät saapuneet Suomeen ja Raumalle kahdestaan vaan heillä on mukanaan lankoni kiinalainen opiskelukaveri ”Ray” Edinburghista. Hän oli hyvin innoissaan saadessaan viettää joulun Suomessa ja kukapa ei olisi varsinkin nyt keskellä täydellisen valkeaa joulua. Ray oli päässyt tällä reissullaan kiertämään jo monta Suomen kaupunkia ja tietysti hän sai myös kattavan esittelyn Raumasta. Harvinainen vieras piti esitellä tietysti myös raumalaisille ja meille saapuikin maanantai-iltana koko naapurin ystäväperhe tapaamaan uutta tuttavuutta sekä tietysti jälleennäkemään kauan poissa kotoa olleet isosiskoni ja hänen miehensä. Tuolloin maanantai-iltana vietimmekin porukalla ihanaa iltaa glögin ja herkkujen äärellä jo täyteen joulukuntoon koristellussa kodissamme.

Olin äidin kanssa leiponut sekä suolaisia että makeita pikkupaloja tarjolle. Olin aiemmin bongannut Chocochili-blogista ihanan näköiset jouluiset pikkukakut ja ajattelin leipoa niitä illanviettoomme. Blogissa ei ollut kuitenkaan ollenkaan ohjetta kakkusiin, joten päätin toteuttaa kakkusista vain sen mitä näin eli kauniin ulkonäön kuorrutuksineen ja piparikoristeineen. Söpöt jouluiset muffinssivuoat olin ostanut Indiskasta. Joulukakkusista puuttui enää vain itse kakku ja keksinkin toteuttaa ohjeen käyttämällä tuttua ja ihanaa Maijan maustekakkua. Tällä kertaa siis kaadoin kakkutaikinan kakkuvuoan sijasta muffinssivuokiin ja lyhensin vain paistoaikaa. Ohjeesta löytyy vinkit sekä kakkuun että kakkusiin koristeluineen.

Maijan maustekakku tai 24 pikkukakkusta

250 g voita

3 dl sokeria

1 ½ dl maitoa

3 kananmunaa keltuaisiksi ja valkuaisiksi eroteltuna

3 tl vaniljasokeria

3 tl kanelia

3 tl leivinjauhetta

4 dl vehnäjauhoja

Paistaminen: Kakku 50-60 minuuttia, kakkuset 20-30 minuuttia, 180 °C

Sulata voi, jäähdytä ja lisää siihen sokeri, maito ja keltuaiset. Sekoita keskenään vehnäjauhot, mausteet ja leivinjauhe ja lisää seos taikinaan. Vatkaa valkuaiset kovaksi vaahdoksi ja sekoita lopuksi taikinaan. Kaada taikina voideltuun ja korppujauhotettuun kakkuvuokaan tai muffinssivuokiin. (Vinkki: Paperiset muffinssivuoat kannattaa aina asettaa muffinssipellin koloihin tai alumiinisiin tai silikonisiin muffinssivuokiin kauniin muotoisten kakkusten aikaansaamiseksi.) Paista kakkua 50-60 minuuttia ja kakkusia 20-30 minuuttia 180 °C:ssa.

Koristele jäähtynyt suuri maustekakku tomusokerilla tai sulatetulla suklaalla. Paras suklaakuorrutus tulee seoksesta, jossa on puolet tummaa suklaata ja puolet maitosuklaata sekä loraus kuohukermaa. Pikkukakkusten koristeluun tarvitset sokerilla, vaniljasokerilla ja kanelilla maustettua ja melko kovaksi vatkattua kermavaahtoa (vispi- ja kuohukerma käyvät yhtä hyvin). Pursota kermavaahto kauniiksi keoiksi kakkusten päälle. Aseta koristeeksi pieni piparkakkusydän. Joulunajan ulkopuolella yksityiskohdaksi voi asettaa vaikka pienen pätkän kanelitankoa tähän tyyliin. 

Seuraavien kuvien myötä haluan toivottaa kaikille blogini lukijoille oikein ihanaa joulua!

Tämän joulun suosikkipiparini: sirkusnorsu

Aatonaaton yllätystiernapojat