Aperitiiveilla

Vuoi uscire stasera?

Italiassa majaileva ei voi välttyä tutustumiselta aperitiivikulttuuriin. Aperitiivihan tarkoittaa sanan varsinaisessa merkityksessä ruokahalua herättelevää drinkkiä ennen illallista, usein pikku naposteltavan kanssa. Aperitiiveille meneminen on Italiassa kuitenkin usein jo illanvietto itsessään. Jos minulta kysytään, täydellinen sellainen.

Sekä viikolla että viikonloppuisin monissa baareissa, kahviloissa, enotecoissa ja ravintoloissa pistetään alkuillasta pystyyn erilaisista alkupaloista koostuva buffet-pöytä. Säännöt ovat helpot: osta drinkki ja nauti vapaasti pöydän antimista. Eikä kyseessä nyt ole mikään sipsi-suolpähkinäbuffet vaan tarjolla on ihan oikeaa ruokaa. Bruschettoja, leikkeleitä, piirasia, palleroita, frittejä, oliiveja, papuja, pastaa, pizzaa, napostelvaa… Hamstrata saa, eikä kukaan laske lautasellisia. Noin kuuden euron hintaan saat siis drinksun kylkeen ihan aterian veroisesti syötävää. Drinkeistä en osaa kertoa tietenkään mitään muuta kuin sen, mikä itselleni on tärkeää: myös hyviä alkoholittomia drinkkejä on olemassa ja vichystäkin saa tehtyä aperitiivin maksamalla vähän korkeamman hinnan. (Mutta itse asiassa naapurin Cosmopolitan ei ollut ollenkaan pahaa…)

Aperitiivoilla viihtyvät niin ystävät, pariskunnat, työporukat kuin perheetkin, ja paikan luonteesta riippuen mukana näkee myös lapsia. Päivän tapahtumat kerrataan, nauretaan ja rentoudutaan, viivytään ehkä hetki... tai koko ilta.

Kesäkurpitsapallot ja tsatsiki

Makumuisto vie Kreikkaan

Ruokamuisto muutaman vuoden takaa saavutti minut. Se tuli isän kautta sähköpostissa, jonka otsikko oli ”Kesäkurpitsapallerot”.

Kesällä 2008 vietimme ihanan loman Kreikassa Santorinin saarella. Tulivuorenpurkauksessa mereen vajoamalla syntynyt Santorini on Kreikan saarista varmasti karuimpia, mutta toisaalta myös kauneimpia: suurin osa Kreikan postikorteista on kuvattu Santorinilla. Saaren jyrkät länsirinteet laskevat kalderan, tulivuorenpurkauksessa syntyneen laguunin syvyyksiin ja kalderan keskellä tupruttelee edelleenkin savua Kreikan ainoasta toimivasta, onneksi hyvin rauhallisesta, tulivuoresta Nea Kamenista.

Loma Santorilla on jäänyt mieleeni kaikista tekemistäni ihanista lomamatkoista jotenkin aivan erityisenä. Santorinilla näimme ja koimme niin uskomattoman upeita asioita. Purjehduspäivä kalderalla, kiipeäminen tulivuoren huipulle aivan rikkihöyryn tuoksuun asti, uiminen nuorentavissa(!) kuumissa lähteissä, maailman kauneimman auringonlaskun näkeminen Oiassa, pystysuoran rinteen ylös kapuaminen aasin selässä Firassa ja antiikin Kreikan tavoittaminen Mesa Vuono -vuorella… Loman kruunasi hurmaava hotelli Bellonias Villas Kamarissa. Köllötellessäni hotellin omalla rauhallisella rantakaistalla tai kauniilla allasalueella, noutaessani (ilmaisen!) jäätelön allasbaarin pojilta ja nautiskellessani puutarhan huumaavista väreistä ja tuoksuista tunsin todella mitä luksusloma on!

Mutta tietenkin loma Kreikassa on myös yhtä kuin loma herkkujen ääressä. Kreikkaan kannattaa lähteä ihan vaikka vain senkin vuoksi! Santorinilla ihastuimme ainakin yhteen saaren erikoisuuteen, friteerattuihin kesäkurpitsapalloihin ”kolokithokeftedes”, joita söimme usein alkupalana tsatsikin ja kreikkalaisen salaatin kanssa. Ostimme Santorinilta pienen reseptikirjankin ihan vain tehdäksemme juuri näitä palluroita kotonakin. Ja kuinka ollakaan, yhtä nopeasti kun rusketus häipyi iholtani, unohtui reseptikirja jonnekin kirjahyllyn syövereihin ja muisto kesäkurpitsapalloista haihtui alitajuntaan. Kunnes…

Eräänä kauniina kesäpäivänä kolme vuotta myöhemmin isä lähettää sähköpostilla minulle reseptin. Resepti on peräisin hänen työkaveriltaan, joka juuri vietti häämatkaansa Santorinilla ihastuen puolisonsa kanssa tietenkin kesäkurpitsapalloihin. Hänpä ei ollut päästänyt ruokamuistoa menemään Suomeen palatessaan vaan testaillut pallojen paistamista erilaisilla ohjeilla myös itse kotona ja lopulta tehnyt oman variaationsa. Voi että, miten ilahduin, kun tajusin ja muistin, mistä ohjeesta on kyse! Kiitos Anniina erinomaisesta ohjeesta ja siitä, että saan tallettaa sen Söta o saltigaan! Tässä pallukat pienellä muna- korppujauhojauholisäyksellä sekä kaveriksi myös tsatsikia Anniinan ohjeella olkaaten hyvät:

Kesäkurpitsapallot

1 kesäkurpitsa

1 sipuli

1 raastettu porkkana

1-2 valkosipulin kynttä

1 iso tai kaksi pientä kananmunaa

noin 1 dl korppujauhoja

suolaa

mustapippuria

runsaasti oliiviöljyä paistamiseen

Raasta kesäkurpitsa, lisää raasteen joukkoon ripaus suolaa ja laita raaste siivilään joksikin aikaa valumaan. Silppua sipuli hyvin hienoksi ja kuullota. Raasta myös porkkana ja hienonna valkosipuli. Sekoita kasvikset keskenään, lisää joukkoon munat ja korppujauhoja sekä mustapippuria ja suolaa. Anna turvota. Seoksesta pitäisi tulla puuromaista ja sen verran kiinteää, että saat paistettua siitä palloja. Kaada oliiviöljyä paistinpannulle muutaman sentin kerros ja kuumenna öljy. Ota taikinaa ruokalusikalla pannulle pallukoiksi. Kääntele palloa öljyssä kunnes pinta ruskistuu kauniiksi. Nosta valmiit pallot talouspaperin päälle valumaan ja siirrä tarjoiluastialle. Tarjoile tsatsikin kanssa.

Tsatsiki

½ kurkkua

minttua tai muita yrttejä silputtuna maun mukaan

1-2 hienonnettua valkosipulin kynttä

suolaa

pippuria

paksua turkkilaista jogurttia (tai tavallista jogurttia valutettuna)

1 tl viinietikkaa

1 tl oliiviöljyä

Raasta kurkku karkeaksi raasteeksi. Valuta siivilässä. Jos käytät tavallista jogurttia laita sekin valumaan kahvisuodattimeen tai suppiloon suodatinpaperiin, tällöin saat paksua jogurttia. Yhdistä kaikki aineet keskenään ja anna maustua. Lorauta tsatsikin pinnalle vielä hieman oliiviöljyä ja lisää yrttejä tai kreikkalaiseen tapaan oliivi koristeeksi. Kesäkurpitsapallojen lisäksi tsatsiki sopii monen muunkin ruuan seuraan, kokeile myös päällysteeksi vaalealle leivälle.

Mansikka-mozzarellasalaatti jogurttikastikkeella

Jos ei herkkua helluntaina...

Mansikoita salaatissa, voisiko olla söpömpää? Bongasin toukokuun lopussa Turun Sanomien Extrasta mansikka-mozzarellasalaatin ohjeen, jonka pohjalta tein juuri äsken omani. Mansikat salaatissa eivät taida enää olla mikään uusi idea, mutta tässä ohjeessa huomioni kiinnittyi jännään makeaan mansikka-jogurttikastikkeeseen. Sekä salaatti että kastike hurmasivat minut täysin! Ja tällä salaatilla voisi hyvinkin hurmata vaikka jonkun pikku heilan helluntaiksi vai mitäs sanotte?

Hurmuti hurmun!

Mansikoiden yhteensopivuus  juuston kanssa on testattu meillä ennenkin. Olemme tehneet usein kesävieraille pikku cocktailpaloja yhdistämällä mansikka, basilikanlehti ja pieni mozzarellapallo cocktailtikkuun. Nam! Viikko sitten pääkaupunkiseutureissullamme kävimme ystäviemme luona, ja he tarjosivat ihanaa mansikkasalaattia grillatulla halloumijuustolla. Ihana makean ja suolaisen liitto! Entäs mitä, jos yhdistäisimme leipäjuustoon lakkojen sijasta mansikoita? Veikkaan, ettei voi mennä pieleen! Mansikka ja juusto ovat kyllä kesän söpöin pari.

Mansikka-mozzarellasalaatti jogurttikastikkeella

kerän verran haluamaasi salaattia (minulla lollo rossoa ja punamangoldia)

muutama kesäsipuli

pieniä mozzarellapalloja

rasiallinen mansikoita

vesimelonia (tai hunajamelonia)

suolaa

pippuria

hienonnettua tuoretta basilikaa

Kastike:

2 dl turkkilaista jogurttia

1 dl sokerilla maustettua mansikkasosetta

suolaa

pippuria

Revi salaatti vadille. Pilko joukkoon kesäsipuli ja lisää mozzarellapallot. Rouhi päälle mustapippuria ja suolaa myllystä. Lisää mansikat kokonaisina tai puolitettuina ja vesimeloni pieninä kuutioina. Ripottele päälle hienonnettua basilikaa. Valmista kastike sekoittamalla ainekset yhteen. Lisää rohkeasti mukaan suola ja pippurikin, hyvä tulee! Tarjoile kastike erillisestä kulhosta.

Kertokaapa sitten lankesiko se heila teidän pauloihinne tämän salaatin myötä! Toisaalta radiossa sanottiin, että ”Jos ei heilaa helluntaina, niin jonoa juhannuksena!” Nykyään annetaan näemmä vähän enemmän armoa. :)

Ihan älytön juttu tapahtui muuten äsken Rauman torilla. Eräs kuuluisa laulaja lähetteli minulle leveitä hymyjä terassilta. Äiti ja isä rypistelivät vähän otsaansa, kun kerroin heille. Tyypillistä… :) Mutta hassutellaan nyt vähän! Tässä taannoin monissa tyttöjen ja naisten blogeissa on kiertänyt haaste, jossa kukin kirjoittaja on esitellyt suosikkiheilansa julkkiskaartista perusteluineen. Se on ollut aika hauskaa luettavaa, sillä kaikilla on oma (tarkka) makunsa! Saavathan toki pojatkin tehdä oman listansa. Ja kukapa tällaista toiveheilalistaa ei haluaisi tehdä, mutta onko olemassa joku toiveita toteuttava helluntaikeiju, joka sulattaisi nämä heilojen ominaisuudet yhteen?

Nyt alkaa se ”söpöilyä ja suolapaloja”, nimittäin Nooran ihannehelluntaiheilat sekalaisessa järjestyksessä:

1. John Corbettin roolittama Aidan Shaw sarjassa Sinkkuelämää

Aidan Shaw (John Corbett)

Täydellinen poikaystävä kaikin puolin! Henkivartijan kokoinen komea ja hauska huonekalusuunnittelija suurella sydämellä. En tajua sitä Carrieta, miten se päästi tämän menemään.

2. Stanley Tuccin roolittama Paul Child elokuvassa Julie et Julia

Paul Child (Stanley Tucci)

 

Täydellinen aviomies kaikin puolin. Elokuvassa nähtiin rakastava, kunnioittava, huumoriin ja yhteisiin unelmiin perustuva avioliitto. Ja on se niin komeakin tuo Tucci!

3. Jukka Rintala

Jukka Rintala

Kun näimme Jukka Rintalan yhtenä kesänä Savonlinnassa kirkkaankeltaisissa kesähousuissaan ja hellehatussa, sanoin äidille, että tuollainen on minun mieheni vanhana (sori). Hänessä on sitä jotakin: charmia!

4. Mark Levengood

Mark Levengood

Varmasti maailman herttaisin ihminen, löytöpalkkio sille, joka löytää herttaisemman! Markia voisi katsella ja kuunnella loputtomiin. Siksi meille onkin ostettu Ruotsin tv-kanavat. (Mark on epävirallisesti Ruotsin suosituin suomalainen, nähty muun muassa V&D:n häiden juontajana.)

5. Jukka Puotila

Jukka Puotila

Käsittämätön huumoripaketti! Jos toisesta Jukasta ottaisin kauneudentajun, tästä Jukasta ottaisin huumorintajun. Ja taas niin charmikas tämäkin Jukka.

6. Vesa-Matti Loiri nuorena

Vesa-Matti Loiri

Hersyvä, mutta herkkä monilahjakkuus. Ja se ääni vain paranee vanhetessaan. Hieno, hieno ihminen.

7. Jani Toivola

Jani Toivola

Rohkea, sympaattinen, älykäs, tyylikäs, esimerkillinen.

8. Hugh Grant

Hugh Grant

Tämä on sellainen ikisuosikki! Se on vaan niin komea ja puhuu ihanalla brittiaksentilla.

9. Olli Herman

Olli Herman

Tämä on uusin suosikkini! Kaunis mies ja samalla äijänköriläs. Vai pitäisikö laulaa: ”It’s getting hot…”

Siihen loppus miehet maailmasta.

Hempeää helluntaita!

Blinit

Noora tykkää tästä.

Me tapasimme toisemme viikko sitten. Minä ja blinit. Se oli rakkautta ensimaistiaisesta.

Blinit ovat pitkään olleet kokeiltavien ruokien listallani, mutta jostain syystä herkkuhetki on antanut odotuttaa itseään. Nyt kävi kuitenkin niin onnellisesti, että isosiskoni oli juuri testannut onnistuneesti blinien paistoa Pippurimylly-blogista löytyneellä, alkujaan Pirkan reseptillä. Eipä aikaakaan kun paistelimme blinejä uudelleen yhdessä. (No, vaati se vähän aikaa, koska taikinan piti käydä ensin kolme tuntia…) Nyt ymmärrän hyvin, miksi koko kevät tuntuu olevan pyhitetty blineille ja miksi ihmiset ovat niistä niin innoissaan. Ne ovat ihan älyttömän hyviä!

Blinit ovat Venäjältä kotoisin olevia tattariohukaisia, joiden kanssa syödään perinteisesti mätiä, smetanaa ja sipulisilppua. Vaikket olisi koskaan maistanutkaan blinejä, olet tuskin voinut olla huomaamatta ravintoloiden mainostavan niitä koko kevättalven. Perinteisesti blinejä kuuluu syödä laskiaisviikolla juuri ennen paaston alkamista. Syy siihen taitaa olla aika ilmeinen. Mutta kun pysyy jälleen kohtuudessa, blinienkään syömisen jälkeen ei tarvitse paastota pääsiäiseen asti! Blinit olivat mielestäni ennen kaikkea kuohkea herkku. Kuohkeuteen ja blinien paksuuteen syy löytyy varmaankin taikinan kohottamisesta hiivalla ja valkuaisten vaahdottamisesta ennen taikinaan lisäystä.

Blinitaikina on paksuhko

Ensikertalaisille ja kokeneemmillekin bliniviikkojen kävijöille suosittelen ehdottomasti näitä kotitekoisia blinejä. Perheeni muilla jäsenillä oli ravintolablineistä melko vaihtelevia kokemuksia: pahimmillaan blini voi olla rasvassa lillivä lätty. Tokihan blinit paistetaan voissa (margariini tai öljy ei nyt vaan käy!), mutta pannun voiteluun riittää pienempikin voinokare. Kun olet itse pannun varressa, syntyy ainoastaan parasta! Blinien paistoon on olemassa ihan omia pannujakin, mutta me paistoimme blinimme ihan tavallisella pienellä valurautapannulla. Myös ohukaispannu käy erinomaisesti pikkublinien tekoon. Sain muuten isosiskolta paljon kehuja blininpaistostani. Niistä tuli kuulemma kauniimpia kuin hänen aiemmin paistamistaan!

Miss Blini 2011

Blinit

20 g tuorehiivaa tai vajaa pussillinen kuivahiivaa

4 dl maitoa

2 dl kermaviiliä

1 dl tattarijauhoja

2 dl vehnäjauhoja

2 keltuaista

2 valkuaista

1 tl suolaa

30 g voita sulatettuna

Paistaminen: Voita pannulle! …Ja kossu pakkaseen?

Sekoita kermaviili maitoon ja lämmitä kädenlämpöiseksi, kuivahiivaa käyttäessäsi neste saa olla 42 °C. Lisää hiiva joukkoon (kuivahiiva pieneen jauhomäärään sekoitettuna). Vatkaa jauhot kevyesti sekaan. Anna seoksen käydä lämpimässä paikassa noin kolme tuntia.

Erottele kananmunien keltuaiset ja valkuaiset. Vatkaa valkuaiset vaahdoksi. Lisää taikinaan keltuaiset, suola, sulatettu voi ja valkuaisvaahto. Paista blinit voissa blini-, valurauta- tai ohukaispannulla. Tarjoa blinit heti paistamisen jälkeen haluamallasi tavalla. Me herkuttelimme blineillä smetanan, kirjolohen- ja siianmädin, sipulisilpun ja hunajalla maustettujen suolakurkkujen kanssa. Myös erilaiset kalatahnat ovat suosittu lisäke. Vain mielikuvitus on rajana!

Ystävänpäivähalaukset lukijoilleni!

Salaatti paahdetuista porkkanoista

Sain maistaa tätä herkullista salaattia viettäessäni joskus iltaa ystäväporukan kanssa. Paahdetuista porkkanoista tehty mausteinen salaatti on pysynyt siitä asti mielessäni, mutta vasta nyt ehdin kokeilla sitä ensimmäistä kertaa itse. Lopputulos oli juuri niin ihana kuin muistelinkin!

Minun tulee harvoin tehtyä lämpimiä tai ruokaisia salaatteja. Tavallisesti teen aterian rinnalle runsaan raikkaan vihersalaatin, joihin saan mukavasti vaihtelua erilaisista salaattilajeista, yrteistä, hedelmistä, pähkinöistä, siemenistä ja kuivatuista marjoista. Tavallisen aterian lisänä tämä ruokaisa porkkanasalaatti se olisi tuntunut hieman raskaalta, mutta se toimi loistavasti viikonlopun iltaherkkuna suolaisen piirakan kanssa. Porkkanasalaatti sopii myös loistavasti tähän vuodenaikaan, jolloin toripöydät eivät varsinaisesti notku tuoreista vihanneksista.

Uunissa paahtuu porkkanoiden lisäksi pari muutakin C-vitamiinipommia. Paahtuneiden hedelmien mehu puristetaan osaksi salaatin kastiketta.

Porkkanasalaatin resepti on alkujaan peräisin Jamie Oliverin At Home -kirjasta, jonka satuin antamaan muutama vuosi sitten siskolleni ja hänen miehelleen joululahjaksi. Olen itsekin selaillut tuota kirjaa useasti, mutta enpä ollut huomannut kyseistä ohjetta sitä kautta. Juuri tätä salaattia on kuitenkin kokkailtu monissa ruokablogeissakin ja itse tein oman salaattini Pastanjauhantaa-blogin ohjetta seuraamalla. Kokkaillessa tuli tietenkin tehtyä pieniä omia sovelluksia, ja tässä ohje onkin sellaisena kuin itse sen tein. Suurin muutos oli ehkä se, että kunnon morttelia omistamattomana en hieronut salaattiin käytettäviä mausteita ja öljyä tahnaksi vaan valelin ne sellaisenaan uunissa paahdettavien porkkanoiden päälle. Vaivatonta, ja lopputulos oli varmasti yhtä hyvä. Oman salaattini avokadon määrä jäi myös alkuperäistä ohjetta pienemmäksi. Pastanjauhannan ohjeessa on kolme avokadoa, mutta koska oma mieltymykseni avokadon vaihtelee, ostin niitä salaattia varten vain kaksi. Huolellisesta valikoinnista huolimatta (kypsä avokado on tummahko ja käsissä napakka, mutta sormella painaen hieman periksi antava) toinen avokado osoittautui raa’aksi. Salaattiini päätyi siis vain yksi avokado. Ja hyväähän se kypsä avokado oli, vaikken vieläkään ala tunkea sitä joka paikkaan tai syömään sellaisenaan välipalaksi kuten siskoni tekee. Avokadoihmisille kuitenkin tiedoksi: suosikkijäätelöni on ehdottomasti avokadojäätelö! Voin joskus opettaa teille, miten sitä tehdään.

Kehotan lukemaan ohjeen mielenkiinnolla läpi ja kokeilemaan salaattia itse!

Herkkua on siinä monenlaista...

Salaatti paahdetuista porkkanoista

500 g porkkanoita

oliiviöljyä

valko- tai punaviinietikkaa

pari teelusikallista jauhettua juustokuminaa

ripaus kuivattua chiliä

merisuolaa

mustapippuria myllistä

2 hienonnettua valkosipulinkynttä

tuoretta tai kuivattua timjamia

1 appelsiini halkaistuna

1 sitruuna halkaistuna

1-3 kypsää avokadoa

4 viipaletta ciabattaa tai muuta vaaleaa leipää

muutama kourallinen erilaisia salaatteja

uunissa paahtuneiden hedelmien mehua

oliiviöljyä

valko- tai punaviinietikkaa

mustapippuria

suolaa

(sokeria)

4 rkl erilaisia siemeniä paahdettuna

½ purkillista crème fraîchea

Paistaminen: 180 °C, noin 30 minuuttia

Kuori ja paloittele porkkanat paksuiksi tikuiksi. Esikypsennä porkkanat höyryttämällä niitä muutamia minuutteja tai ryöppäämällä (muutaman minuutin kypsennys kiehuvassa suolalla maustetussa vedessä). Levitä esikypsytetyt porkkanat uunivuokaan. Lorauta päälle oliviöljyä ja viinietikkaa, ripottele pinnalle mausteet ja kääntele koko komeus sekaisin, jotta mausteet leviävät porkkanoihin tasaisesti. Pese ja halkaiset appelsiini ja sitruuna. Laita ne leikkauspinta alaspäin uunivuokaan porkkanoiden kanssa. Paahda porkkanoita ja hedelmiä uunissa 180 °C:ssa noin 30 minuuttia. Porkkanoiden oikea kypsyysaste on al dente eli purutuntuman täytyy säilyä.

Porkkanoiden kypsyessä paahda siemenet kuivalla pannulla. Halkaise avokadot, poista niistä kivet ja kuoret ja viipaloi hedelmäliha sopivan kokoisiksi paloiksi. Laita avokadot odottamaan suureen kulhoon. Lisää mukaan paahtuneet porkkanat sekä revittyjä salaatinlehtiä. Purista paahtuneista hedelmistä mehua salaatin joukkoon oman makusi mukaan. Lisää kastikkeeksi myös loraus oliiviöljyä ja viinietikkaa sekä ripaus mustapippuria ja suolaa (itse lisäsin myös ripauksen sokeria). Paahda leipäviipaleet leivänpaahtimessa ja revi paloiksi kulhoon. Sekoita salaatti huolellisesti, jotta maut leviävät tasaisesti. (Leivänpalat imevät paljon kastiketta itseensä ja muuttuvat salaatin joukossa pehmoisiksi. Jos ajatus kosteasta, mutta toki älyttömän herkullisesta, leivästä ei houkuta sinua, lisää leivänpalat vasta rapeina valmiin salaatin pinnalle.)

Siirrä salaatti laakeaan tarjoiluastiaan. Lusikoi salaatin päälle crème fraîchea ja ripottele pinnalle paahdetut siemenet.

Viimeistelyä vaille valmis

Bataatti-kantarellikeitto

Ystäväni päättivät järjestää tänä viikonloppuna Turussa pienet sadonkorjuunyyttärit. On ennemminkin sääntö kuin poikkeus, että suunnitelmat tahtovat mennä aina päällekkäin. Minä en valitettavasti pääse osallistumaan ystävieni herkkuiltaan, sillä olin jo buukannut itselleni viikonloppuloman kotipaikkakunnalleni sovittuine tekemisineen. Sadonkorjuumieli valtasi kuitenkin minutkin ja otin sen mukaani tänne Raumalle.

Tein tänään illalla omaa suosikkikeittoani bataatista ja kantarelleista. Bataattia ei taideta lukea ainakaan Suomessa syksyn sadoksi, mutta bataatin lämpimän oranssi väri ei mielestäni voisi paremmin sopia vuodenaikaan. Viimeistään kantarellit muuttavat tutun sosekeiton syysiltojen parhaaksi herkuksi. Ohje on juuri sopivasti peräisin eräältä tyttöseltä sadonkorjuujuhlia viettävästä ystäväporukastani. Hänen kokkauksensa ja leipomuksensa tuntuvat iskevän minuun aina erityisellä tavalla ja olenkin jatkuvasti pyytelemässä häneltä reseptejä. Häneltä saamissani ruokaohjeissa on poikkeuksetta ollut jokin toimiva uusi idea, jota en ole tullut edes ajatelleeksi. Yhdistää nyt pehmeä bataatti ja samettinen sieni – mikä nerokas idea! Lupaan, että lopputulos vie kielen...

Kiitos vielä ystävälleni, että saan julkaista reseptin blogissani!

Bataatti-kantarellikeitto

½ l bataattikuutioita

1 keskikokoinen sipuli

6 dl vettä

1 kasvisliemikuutio

5-6 dl kantarelleja

öljyä tai voita paistamiseen

tuoreita timjamin lehtiä

ripaus suolaa

valko- tai mustapippuria

2 dl kermaa tai ruokakermaa

Kuori ja kuutio bataatti ja silppua sipuli. Keitä bataattia ja sipulia vedessä 20–30 minuuttia tai kunnes bataatti on pehmeää. Puhdista sienet ja paista ne pannulla. Lisää paistetut sienet ja kasvisliemikuutio keittoon. Soseuta keitto sauvasekoittimella tai monitoimikoneessa. Lisää kermaa ja ohenna tarvittaessa maidolla tai vedellä. Mausta timjaminlehdillä, pippurilla ja tarvittaessa suolalla. Kuumenna kiehuvaksi. Voit koristella keiton timjaminlehdillä ja paistetuilla sienillä.

Se taisikin olla kohtalo, että tulin tänä viikonloppuna Raumalle. Ihana ruskankeltainen takkikohtalo!