lauantai 7. toukokuuta 2011

Salaatti talon tapaan

Kehtolaulu pienelle vihreälle banaanille ja 365 muuta HeVi-hittiä


Vihannekset, juurekset ne herkkuja on kaikki.
Niistä tykkää tytöt, pojat sekä ope Maikki.
Kurkkua ja tomaattia, kaalinpäätä haukkaa.
Narskuttele naurista tai pure kynsilaukkaa.

Vitamiinit talteen!

Hyvän olon salaisuus on A, B, C.
Kasvamiseen tarvitaan myös D ja E.
Sadonkorjuun aikana kun ahertaa,
voi vitamiinit säilöä tai pakastaa.

Joskus tekee hurjan paljon mieli herkutella.
Hedelmiä, marjoja voit silloin maiskutella.
Mustikat ja mansikat ne aivan sulaa suussa.
Päärynäkin parempaa on poskessa kuin puussa.

Vitamiinit talteen!

Isukki oli löytänyt kirjastosta jotain riemastuttavaa: Simo Siili ja muita lastenlauluja -CD palautti jostain alitajuntani syövereistä mieleeni kaikki ala-asteen musiinkin tunneilla lauletut loistobiisit. Miten ihmeessä voin muistaa jonkun Vitamiini-rapin sanat ulkoa, vaikken edes muistanut kyseisen laulun olevan olemassa? Katsotaan, koska muu perhe hermostuu näihin lastenlauluihin, joita minun on saatava renkuttaa nyt vähän aikaa. ;)

Juha Tynnisen Vitamiini-rap johdattaa meidät salaatin tekemisen pariin. Haluan esitellä ihan sen perussalaatin, jota meidän perheessämme syödään päivittäin lämpimien aterioiden lisukkeena. Salaatti on mielestäni puolet ateriaa, ainakin määrällisesti. Perinteisessä lautasmallissahan puolet lautasesta on täytetty kasviksilla. Meillä katetaan kyllä aina salaattilautaset, sillä ainakin minulla viiraa sen verran päästä, etten siedä salaatin tahriintumista lämpimään ruokaan…

Salaatin ei todellakaan tarvitse olla tylsähkö kurkku-tomaatti-sekoitus tai ylipäätään samanlainen joka päivä. Salaattiin on hurjan helppo saada vaihtelua, uskokaa tai älkää. Kun salaatin tekoon panostaa hieman, tulee sitä syötyä kyllä yli ravintosuositusten, niin herkullista se on.


Salaatin teko alkaa salaattipohjasta. Käytämme yleensä vähintään kahta eri salaattilaatua. Mukaan silputaan tuoreita yrttejä, esimerkiksi basilika on aina hyvä. Rucola-salaatti taas on jo itsessään voimakkaan makuinen. Salaatin päälle lorautamme hieman oliiviöljyä ja suihkimme balsamiviinietikkaa. Joskus päälle ripotellaan vielä muitakin mausteita: kuivattuja yrttejä tai rouhaisu mustapippuri- tai suolamyllystä. Sitten salaattipohja käännellään sekaisin.


Salaattiin päätyvät meilläkin usein tavanomaiset kurkut, paprikat ja tomaatit, mutta erityisesti kahdella jälkimmäisellä pääsee leikittelemään väreillä: eilen keltaista, huomenna punaista, tänään kaikki mahdolliset värit. Salaattiimme päätyy melkein poikkeuksetta hedelmiä. Suosikkejamme ovat päärynä, omena, viinirypäleet, hunaja- ja verkkomeloni, tuore ananas ja sitrushedelmät. Italiassa salaateissa on ollut usein porkkanaa ohuenohuina siivuina, joita saa tehtyä helposti juustohöylällä. Isosisko esitti juuri uuden idean tuoreen parsan suikaloimisesta salaattiin samaan tyyliin. Kesäisin salaattiin päätyy tietysti tuoreita herneitä ja retiisiä. Mmmm… sitä odotellessa! Vaihtoehtoja siis riittää!


Loppusilauksen salaattiin saa siemenillä, pähkinöillä, rusinoilla ja kuivatuilla marjoilla. Vaihtelua löytyy yllin kyllin erilaisista sekoituksista paahdettuihin ja suolattuihin versioihin, jotka ovat aika jänniä makupaloja salaatin joukossa.


Kuten ehkä huomasitte, meillä tykätään laakeista salaattiastioista. Simpukasta salaattia syödään erityisesti silloin, kun pääruokana on kalaa. :)

Äitienpäivän kunniaksi Simo Siilillä ja kumppaneilla on vielä jotain laulettavaa…

Äiti saa olla suuri, äiti saa olla pieni.
Äiti saa tuoksua mullalta, tosin kyllä mieluummin pullalta!
Äiti saa kyllä kokata, mut saakohan äiti rokata?

Äiti voi olla kenkku, äiti voi olla reilu.
Äiti voi jaella toruja, tosin kyllä mieluummin loruja!
Äidin keitto voi kiehua, mut saakohan äiti riehua?

Ei vaan äiti vaan myös nainen ja kaikki olennainen
kuuluu myöskin äidin elämään.
Sekä vaippapyykki että rokki, ei kai oo se shokki,
jos molemmat mahtuu äidin elämään?

(Saako äiti rokata? Irmeli Wartiainen-Suojalehto)

Äitienpäivärokkailut vuonna 2010

4 kommenttia:

Tupu kirjoitti...

Komeat kuvat ja laulu on niin must.

Karkkis kirjoitti...

Oi nam, meidän jokapäiväinen salaatti on kyllä vähän pelkistetympi, mutta silloin tällöin meilläkin muunnellaan tuttua ja turvallista. Tuore ananas on NAM!

Mullakin soi lastenlaulut päässä, nimittäin saatiin perjantaina lastenmusiikkiorkesteri Ammuun toinen, mahtava levy! Voi että siin äon hyviä kappaleita, joiden tahtiin kelpaa tanssahdella.

lintsi kirjoitti...

Herkullista salattia:) Oon myös vähän vainoharhainen ja osa salaatista jää syömättä, jos siihen sotkeutuu esim. lämmintä kastiketta pääruoasta tms... Vatsassahan ne muutenkin menisi sekaisin, mutta ei vaan pysty syömään!;)

Anonyymi kirjoitti...

Tosi hauska ja vielä erittäin järkeväkin postaus. Salaattiahan ei voi syödä liikaa. Kuva perheen naisista on myös aivan super!!

Ava