torstai 2. syyskuuta 2010

Kasviscouscous


Tämä kasviscouscous on ihana uusi lisukeidea ja miksei vaikka kasvispäivän pääruokakin. Ollessamme jokin aika sitten vierailulla kummieni luona Tampereella, meille tarjoiltiin tätä herkkua grillatun broilerin kanssa. Samalla kyläreissulla saimme nautiskella vaikka mitä muitakin herkkuja, ja minun oli tietysti pakko kopioida itselleni tukku reseptejä kummitätini reseptikokoelmasta. Kasviscouscousin ohjeen kummitätini oli löytänyt Ilta-Sanomien Suviherkku-palstalta, ja sieltähän on hyviä ohjeita napattu ennenkin.

Sain kummeilla vierailuni aikana kuulla monta kertaa, kuinka paljon kummit olivat miettineet päivän tarjoiluja. Olihan ruokapöytään tulossa oikein ruokablogin pitäjä, ja sekös minua nauratti! :) Olisi varmaan oikeasti aika pelottavaa, jos ruokapöytäänsä saisi huippukokin tai ruokakriitikon, mutta kummieni kokkausten äärellä istui ihan vaan tavallinen Noora. (Kummieni ei kyllä tarvitsisi pelätä ankarintakaan ruokakriitikkoa…) Olen harvinaisen kaikkiruokainen, eli minua on helppo miellyttää! Itse tehty ruoka on aina parasta, mitä tiedän, oli kyse sitten kaurapuurosta tai crème brûléesta. Ja huippuruokaakin tärkeämpää on aina tietenkin ruokaseura!

Muistaako kukaan, mitä tällöinkin syötiin? Oli vaan niin kivaa yhdessä!

Edellinen tapaus pisti minut kuitenkin analysoimaan ruokablogiharrastustani ja sitä, miksi kirjoitan tätä blogia. Päädyin seuraaviin syihin tässä tärkeysjärjestyksessä:

1. Kirjoittaminen ja tarinointi ovat minun tapani rentoutua ja toisaalta pitää mieleni vireänä.
2. Ihmisten viihdyttäminen on kirjoitusteni vastakappale. Jos joku viihtyy hetken blogini parissa, on se minulle maailman paras palkinto.
3. Vinkkien, parhaiden ruokaohjeiden ja ruokanautintojen jakaminen. Jos tiedän jotakin hyvää, haluan, että muutkin saavat tietää siitä!
4. Muistojen ja reseptiaarteiden tallentaminen itseäni ja kenties jälkipolviani varten.
5. Harrastaminen.

Siinä ne syyt olivatkin. Suurimmaksi osaksi blogissani onkin siis kyse kirjoittamisesta! Ruuanlaitosta en ihan oikeasti tiedä tai osaa sen enempää kuin kukaan muukaan keittiössä satunnaisesti häärivä, mutta onnistuneen blogitekstini äärellä tunnen joskus jopa pientä ylpeyttä sanan hallinnasta... Ruokakriitikoksi minusta ei olisi, mutta kirjoittamisen ja kieliopin suhteen olenkin sitten vaarallisen valpas. Alan suurin piirtein hyperventiloida, kun tekstinkäsittelyohjelma tekee yhdysmerkkieni tilalle ajatusviivoja. Näiden tunnustusten jälkeen toivon, että tällaiselle pilkunviilaajalle uskalletaan lähettää edelleen viestejä ja kortteja – vaikka niissä lukisikin ”Hyvää Joulua”. ;)

Minulla ei ollut hassuja kuvia kirjoitusvirheellisistä kylteistä vaan ainoastaan näin hienoja kylttikuvia. Hyvä pojat!

Ruuanlaittotaidoistani uskallan tunnustaa, että esimerkiksi tätä kasviscouscousia valmistaessani minulla oli ensimmäistä kertaa couscouspaketti kädessäni! Paketistahan se sitten selvisi, miten couscousia valmistetaan, eikä se ollut ollenkaan vaikeaa: couscousit kiehuvaan veteen ja se on siinä. Oman elämänsä huippukokiksi pääsee ihan vain ruokaohjeita tarkasti seuraamalla. Jos ruoka ei onnistu, vika ei yleensä ole kokissa vaan huonosti selitetyssä tai virheellisessä ohjeessa. Joskus myös kokemuksesta tai hyvistä neuvonantajista on apua. Silloin voi jo vähän poiketa säännöistäkin.

Kasviscouscous

1 munakoiso
1 kesäkurpitsa
2 paprikaa
2 punasipulia
½ dl oliiviöljyä
tilkka sitruunamehua
mustapippuria
(suolaa)
2 rkl hunajaa
1 tl kuivattua timjamia
150 g fetajuustoa
2 dl couscous- tai bulgurryynejä

Paistaminen: 200 °C, noin 30 minuuttia

Viipaloi munakoiso noin sentin paksuisiksi viipaleiksi, ripottele viipaleille suolaa ja itketä munakoisoja noin vartin verran. (Lisätietoja itketyksestä saat täältä.) Leikkaa kasvikset suurin piirtein samankokoisiksi paloiksi ja levitä uuninpellille leivinpaperin päälle. Kierittele kasvikset oliiviöljyssä ja mausta tilkalla sitruunamehua, mustapippurilla, hunajalla ja kuivatulla timjamilla. Suolaa voit lisästä varovasti, mutta huomioi, että suolaa jää aina jonkin verran itketyksestä munakoisoihin. Paahda kasviksia uunissa 200 °C:ssa puolisen tuntia tai kunnes kasvikset ovat kypsiä. Lisää kuutioitu fetajuusto kasvisten joukkoon paistoajan puolessa välissä tai lähempänä paistoajan päättymistä sen mukaan, kuinka paljon haluat antaa juuston sulaa uunissa. Valmista 2 dl couscousia pakettisi ohjeen mukaan ja sekoita kypsä couscous vuoassa yhteen paahdettujen kasvisten kanssa. Tarjoa kasviscouscous lisukkeena tai pääruokana.

Kasvikset matkalla uuniin

P.S. Kyllä mäkin teen paljon kirjoitusvirheitä! Kirjoitin tänäänkin sukunimeni väärin. Ja niin teen itse asiassa tosi usein...

5 kommenttia:

hellunhella kirjoitti...

Eräästä Half and half -blogista tänne eksyneenä kommentoin, että olet harvinaisen oikeassa tässä: "Oman elämänsä huippukokiksi pääsee ihan vain ruokaohjeita tarkasti seuraamalla." Toisaalta omat ohjeeni ovat kyllä varmasti vähän turhan usein liian suurpiirteisiä muille. Half and half:in häissä ollaan kyllä tavattukin, joten tervetuloa tutustumaan myös Hellun hellalle! (Ihan kuin sinne ei muut saisi tulla... :D)

Noora kirjoitti...

Hei Hellunhella! Käväisinkin jo aiemmin blogeissasi luettuani kommenttisi Half and Halfissa... Kivaa, että sullakin on blogiharrastus, niitä on niin kiva lukea! Häistä muistan sut ja suloäänet erittäin hyvin. :)

Karkkis kirjoitti...

Tätä syödään tällä viikolla ihan varmasti meillä! Etsin koko ajan hyviä kasvisohjeita arkeen ja sulla niitä on usein. Pitääkin taas joskus tehdä sitä maankuulua tuorepasta-kesäkurpitsa-herkkusienipataa!

Mä olen kyllä niin suurpiirteinen, että ihan varmaan kirjoittelen tänne kaikkea yhdys sanavirheistä erikoisiin pilkkuvalintoihin! :D Mun pitää oikeesti keskittyä, jos aion saada hyvää kieltä.

Noora kirjoitti...

Kiva, jos täältä on löytynyt hyviä ohjeita! Tämä oli kyllä tosi hyvää, maistui vielä seuraavina päivinäkin ja vaikka ihan ilman lämmitystä. Äiti oli tehnyt viikonlopulta jääneistä kasviscouscousin tähteistä uusioversion: kasviscouscousin päälle vuokaan kerros paksuja tomaattisiivuja, päälle ruokakermaa ja juustoraastetta. (Samaan tapaan kuin täällä julkaisemassani bataatti-riisivuoassa.) Oli kuulemma ollut tosi hyvää, itse en ollut paikalla maistamassa.

Kirjoitan itsekin varsin suurpiirteisesti kaikki pikkuviestit sun muut, mutta täällä blogissa koitan pitää yllä hyvää kieltä. Joskus jään kyllä liikaakin pohtimaan jotain typeriä kielioppisääntöjä, sillä tuskin kukaan muukaan niitä tietäisi. :)

Maria kirjoitti...

Hyvää oli! Kiitos ohjeesta:)