maanantai 14. helmikuuta 2011

Blinit

Noora tykkää tästä.


Me tapasimme toisemme viikko sitten. Minä ja blinit. Se oli rakkautta ensimaistiaisesta.

Blinit ovat pitkään olleet kokeiltavien ruokien listallani, mutta jostain syystä herkkuhetki on antanut odotuttaa itseään. Nyt kävi kuitenkin niin onnellisesti, että isosiskoni oli juuri testannut onnistuneesti blinien paistoa Pippurimylly-blogista löytyneellä, alkujaan Pirkan reseptillä. Eipä aikaakaan kun paistelimme blinejä uudelleen yhdessä. (No, vaati se vähän aikaa, koska taikinan piti käydä ensin kolme tuntia…) Nyt ymmärrän hyvin, miksi koko kevät tuntuu olevan pyhitetty blineille ja miksi ihmiset ovat niistä niin innoissaan. Ne ovat ihan älyttömän hyviä!

Blinit ovat Venäjältä kotoisin olevia tattariohukaisia, joiden kanssa syödään perinteisesti mätiä, smetanaa ja sipulisilppua. Vaikket olisi koskaan maistanutkaan blinejä, olet tuskin voinut olla huomaamatta ravintoloiden mainostavan niitä koko kevättalven. Perinteisesti blinejä kuuluu syödä laskiaisviikolla juuri ennen paaston alkamista. Syy siihen taitaa olla aika ilmeinen. Mutta kun pysyy jälleen kohtuudessa, blinienkään syömisen jälkeen ei tarvitse paastota pääsiäiseen asti! Blinit olivat mielestäni ennen kaikkea kuohkea herkku. Kuohkeuteen ja blinien paksuuteen syy löytyy varmaankin taikinan kohottamisesta hiivalla ja valkuaisten vaahdottamisesta ennen taikinaan lisäystä.

Blinitaikina on paksuhko

Ensikertalaisille ja kokeneemmillekin bliniviikkojen kävijöille suosittelen ehdottomasti näitä kotitekoisia blinejä. Perheeni muilla jäsenillä oli ravintolablineistä melko vaihtelevia kokemuksia: pahimmillaan blini voi olla rasvassa lillivä lätty. Tokihan blinit paistetaan voissa (margariini tai öljy ei nyt vaan käy!), mutta pannun voiteluun riittää pienempikin voinokare. Kun olet itse pannun varressa, syntyy ainoastaan parasta! Blinien paistoon on olemassa ihan omia pannujakin, mutta me paistoimme blinimme ihan tavallisella pienellä valurautapannulla. Myös ohukaispannu käy erinomaisesti pikkublinien tekoon. Sain muuten isosiskolta paljon kehuja blininpaistostani. Niistä tuli kuulemma kauniimpia kuin hänen aiemmin paistamistaan!

Miss Blini 2011

Blinit

20 g tuorehiivaa tai vajaa pussillinen kuivahiivaa
4 dl maitoa
2 dl kermaviiliä
1 dl tattarijauhoja
2 dl vehnäjauhoja
2 keltuaista
2 valkuaista
1 tl suolaa
30 g voita sulatettuna

Paistaminen: Voita pannulle! …Ja kossu pakkaseen?

Sekoita kermaviili maitoon ja lämmitä kädenlämpöiseksi, kuivahiivaa käyttäessäsi neste saa olla 42 °C. Lisää hiiva joukkoon (kuivahiiva pieneen jauhomäärään sekoitettuna). Vatkaa jauhot kevyesti sekaan. Anna seoksen käydä lämpimässä paikassa noin kolme tuntia.

Erottele kananmunien keltuaiset ja valkuaiset. Vatkaa valkuaiset vaahdoksi. Lisää taikinaan keltuaiset, suola, sulatettu voi ja valkuaisvaahto. Paista blinit voissa blini-, valurauta- tai ohukaispannulla. Tarjoa blinit heti paistamisen jälkeen haluamallasi tavalla. Me herkuttelimme blineillä smetanan, kirjolohen- ja siianmädin, sipulisilpun ja hunajalla maustettujen suolakurkkujen kanssa. Myös erilaiset kalatahnat ovat suosittu lisäke. Vain mielikuvitus on rajana!



Ystävänpäivähalaukset lukijoilleni!

8 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Ystävänpäiväterveiset sinnekin päin!

Olen joskus kokeillut blinejä, mutta jotenkin se tattarin maku ei iskenyt. Täytyy nyt kyllä kokeilla vielä sinun reseptilläsi, kun ne ovat olleet hyviä järjestään. Olen suuri mädin ja smetanan ystävä, joten kai siinä muutaman blinin saa menemään niiden avulla alas. Hih!

Terv Ava

Noora kirjoitti...

Kiitos!

Bliniohjeet voivat olla aika erilaisia ja joissakin tattarijauhon osuus on paljonkin suurempi. Tässä ohjeessahan tattaria on jauhoista vain 1/3, joten kokeile ihmeessä. Ainakaan itse en hahmottanut blinistä mitään tattarin makua, vaikka olihan blinien maku tietysti erilainen kuin tavallisten lättyjen. Luulin itse asiassa Marian ekan blinisatsin tähteitä maistaessani, että taikinassa olisi ollut juustoa! Lieneekö "juustoisen" vaikutelman syynä ollut hiiva, kermaviili tai tattari. Hyvää joka tapauksessa!

Nähdään ehkä perjantaina... ;) Saatan soluttautua katsomaan, kun meidän naapurin "vauva" tanssii! :)

Anonyymi kirjoitti...

Hei!
Mulla oli tänään tosi pitkät piuhat, kun en meinannut millään tajuta mikä "vauva". Lopulta sentään välähti.


Ava

Noora kirjoitti...

No joo, vauvammehan on jo aika vanha... ;) Viime viikolla tapasin kyllä erään ylilääkärin, joka puhui kandeista vauvoina. "Kunnioitetut vauvat, mitä mieltä olette?", "Kyllä te vauvat olette fiksuja!", "Onko mummo jo pitänyt tämän potilaan vauvahaastattelun?" (Mummo on eräs hänen kollegansa...) Hihhih! Itse hän oli gerohenkilö.

Karkkis kirjoitti...

Hihii, vauvoja, mummoja ja gerohenkilöitä! Joskus harmittaa, että logopedia ei ole lääkiksessä, kuten Ruotsissa, siellä tuntuu olevan hauskaa.

Kanta-asiakas alkoi heti pohtia, pitäisikö viikonloppuna kokeilla blinejä... Taneli vaan ei syö mätiä, harmin paikka. Pitäisi syödä kaikki itse! Ehkä se söisi vaikka suolakurkkuja.

Niin, ja se näkkäriresepti oli Jensenin kiusaus -blogista nimellä "rustiikki näkkileipä".

Maria kirjoitti...

Maria tykkää myös tästä!

@Karkkis: Voithan tehdä vaikka jotain savukalamössöä eikusiis -moussea! Kasvistäytereseptejäkin on mielestäni lehdissä näkynyt. Tai sitten koulutat miehen makuaistia :)

Anonyymi kirjoitti...

Heips!

Ongelmani ovat täysin poistuneet. Jos en tiedä mitä teen ruuaksi menen katsomaan Nooran tai Karkkiksen reseptivarastoon ja aina tulee hyvää. Tänään tein blinejä sinun reseptilläsi ja täydellisiä tuli. Ei tosin ulkonäöltä. Meillä päin sanottiin huolimatonta puuseppää kroponikkariksi ja minä olen vähän sellainen kropokokki, kun aina ei tule niin kaunista jälkeä kuin haluaisin. Onneksi se ei vaikuta makuun! Me söimme blinit smetanasillin kanssa ja sekin sopi hyvin. Tattarin maku oli tällä reseptillä melko mieto verrattuna aiemmin kokeilemiini. Aion vielä kokeilla hiukan eri jauhosuhdetta eli aivan vähän lisätä tattaria ja yrittää hakea juuri sitä oikeaa "kauhun tasapainoa". Voi olla, että suhde on juuri nyt oikea ja palaan alkuperäiseen reseptiisi kokeilun jälkeen.

Sen verran monta bliniä tuli syödyksi, että nyt lähden pitkälle koiralenkille.

Ava

Noora kirjoitti...

Oi oi, kiitos kehuista! Hienoa, että blinit palasivat takaisin suosioosi!

Mun täytyy kertoa sulle pieni salaisuus mun blinieni ulkonäöstä. Tuo täytteiden kanssa lähikuvassa oleva blini meni oikeasti keskeltä halki bliniä pannulla kääntäessäni. Ei kerrota muille...