Kylmäsavulohi-tuorejuustopizza

"Mulla ei oo taaskaan mitään tarjollepantavaa!"

Tiedättehän tämän kysymyksen: mitä antaa lahjaksi henkilölle, jolla on jo kaikkea? Jokainen ruuanlaittaja on joutunut varmaan joskus miettimään, mitä hyvää tarjota jollekulle, joka on jo maistanut kaikkea hienoa. Kun olen nyt talven aikana käynyt viikonloppuisin kotona Raumalla, isosiskoni on joka kerta kokkaillut minulle jotakin uutta, hienoa ja ihmeellistä. (Älkää nyt luulko, että minua varten pitäisi kokata jotakin uutta, hienoa ja ihmeellistä, sillä minä en todellakaan ole edellä kuvailtu kaikenkokenut ihminen.) Viikko sitten sain siskon vieraakseni Turkuun, joten olin jo kehittämässä itselleni valtavat suorituspaineet siitä, mitä ihmeellistä onnistuisin pikku keittokomerossani mestarikokkisiskolleni loihtimaan! Idea löytyi kuitenkin yllättävän helposti K-kaupasta nappaamastani ilmaisesta resepti-Pirkasta: Kylmäsavulohi-tuorejuustopizza. Jotakin ihan uutta, yksinkertaista tehdä ja mikä tärkeintä, älyttömän hyvää! Tätä voisi ehdottomasti tarjota hienommallekin väelle. Eikun siis tarjosin jo… hups. ;)

Tässä pizzassa oli monta uutta juttua, joita en ole koskaan ennen pizzanteossa kokeillut. Ensinnäkin kylmäsavulohi pizzan täytteenä oli minulle ihan uusi juttu, mutta täytyy todeta, että se sopi pizzaan yllättävän hyvin. Paistetun pizzan päälle lisättävät tuorejuustonokareet korostivat pienellä happamalla maullaan kalaa. Ihastuin myös ideaan levitellä siemeniä pizzan reunoille ”kehykseksi”. Kaunis yksityiskohta. Pirkan ohjeessa taisi olla pinjansiementen tilalla jotakin siemensekoitusta, mutta lähikaupan valikoiman ja oman mieltymykseni mukaan käytin pelkkiä pinjansiemeniä. Pirkan ohjetta muutin sen verran, että tein pizzapohjan äidiltä opitulla, meidän mielestämme maailman parhaalla ohjeella. (Äitini on alkanut käyttää pizzapohjassa tavallisten vehnäjauhojen lisäksi osittain durumvehnäjauhoja. Suosittelemme ehdottomasti!) Omalla pikkuruisella pizzapellilläni pohjasta tuli aika paksu ja siskoni luonnehtikin pizzaa jopa mehevän foccaccian tyyppiseksi.

Pizza teki siis kauppansa. Ollessamme illalla ulkona siskoni ehdotteli jo puoliltaöin: ”Noora, mennään kotiin syömään pizzaa…” No mehän mentiin. :)



Onko baari-illan jälkeen tämän kauniinpaa näkyä?

Kylmäsavulohi-tuorejuustopizza

äidin takuuvarma pizzapohja:

2 dl vettä

½ pss kuivahiivaa (vastaa 15 g tuorehiivaa)

1 tl suolaa

4 rkl oliiviöljyä

5 dl vehnäjauhoja, osa voi olla durumjauhoja

täytteet:

pieni purkillinen tomaattipyreetä

2 rkl vihreää pestoa

1 punasipuli

150 g kylmäsavulohta

pinjansiemeniä

pizzajuustoraastetta

maustamatonta tuorejuustoa

tuoretta basilikaa

Paistaminen: 225 °C, 10–15 minuuttia

Lämmitä vesi hieman yli kädenlämpöiseksi, sekoita kuivahiiva pieneen jauhomäärään ja lisää seos veteen. Lisää suola, öljy ja jauhot. Alusta taikina valmiiksi. Kauli leivinpaperin päälle uuninpellille pyöreä pizzapohja. Anna pizzapohjan kohota liinan alla noin puoli tuntia. Valmistele sillä aikaa täytteet.

Leikkaa punasipuli suikaleiksi ja kuullota suikaleet öljyssä paistinpannulla. Viipaloi kylmäsavulohi suupaloiksi. Levitä kohonneelle pizzapohjalle tomaattipyree ja sen päälle pesto. Ripottele pinjansiemenet tomaattipyreen ja peston päälle pizzapohjan reunoille. Lisää pohjan päälle punasipulisuikaleet ja kylmäsavulohipalat ja ripottele pinnalle haluamasi määrä pizzajuustoraastetta. (Pirkan ohjeessa lukee koko pussillinen, mutta itse pidän vähemmän juustoisista pizzoista.) Paista 225 °C:ssa 10–15 minuuttia. Kun pizza on tullut uunista, ota maustamattomasta tuorejuustosta teelusikan kokoisia nokareita ja lisää tuorejuustonokareet sinne tänne pizzan päälle. Viimeistele koristelu tuoreilla basilikan lehdillä.

Niksi-Noora: Miten kuljettaa kylmänarka elintarvike kotiin paukkupakkasella? Ratkaisu on niin sanottu rintabasilika! (Muista kuitenkin tunkea tuotteet takin alle vasta kassan jälkeen.)

Blogipostausten lisälehdillä:

Sain vaihto-opiskelustaan blogia kirjoittavalta ystävältäni Katjalta The Gorgeous Blogger -tunnustuksen. Tämä on kuulemma kaikille upeille bloggaajille suunnattu palkinto! Oi, kiitos Katja! Nyt minun pitää vastata seuraavaan viiteen kysymykseen ja sen jälkeen lähettää tunnustus eteenpäin toisille upeille bloggaajille.

Milloin aloitit blogisi?

Nooras söta o saltiga syntyi maailmaan Lucian päivänä 2009.

Mistä kirjoitat blogissasi?

Ruuasta, mutta teksteissäni höpistään paljon muustakin. Oikeastaan kirjoitan omasta elämästäni ruuan varjolla!

Mikä tekee blogistasi erityisen verrattuna muihin?

Ehkä juuri se, että ruokaohjeiden lisäksi joutuu lukemaan kaikenlaisia älyttömyyksiä siitä, mitä olen viime aikoina tehnyt. Oma persoonani on aika näkyvässä roolissa verrattuna moniin muihin ruokablogeihin. Yhtenä tärkeimmistä asioista Nooras söta o saltigassa koen blogini iloisen ja humoristisen fiiliksen. Mutta ruokaohjeiden suhteen lupaan yhden erityisjutun: kaikki reseptit ovat takuulla tosi hyviä! Julkaistavien ohjeiden suhteen olen ehdottomasti perfektionisti.

Mikä sai sinut aloittamaan blogin kirjoittamisen?

Rakkaaksi muodostunut ruokaharrastus, muiden ruokablogien tuoma esimerkki ja ruokabloggaavan serkkutyttöni kannustus. Olen myös aina rakastanut kirjoittamista.

Mitä haluaisit muuttaa blogissasi?

Bannerin! Muutin sen jo kerran pihapöytäkuvasta tuohon mansikkakakkuun, mutten ole ihan tyytyväinen siihenkään. Muissa blogeissa on niin hienot bannerit… Mutta ehkä mun pitää hommata ensin Photoshop. Ja opetella käyttämään sitä. Jos olisin kuvaamataitoinen ihminen, tekisin käsin jonkun ihanan Nooras söta o saltiga -tekstin, ottaisin kuvan siitä tai muuten skannaisin sen banneriksi… Hei, jos mulla olisi jo kaikkea, uusi banneri olisi hyvä synttärilahja mulle! No on se tietty muutenkin. Hihi.

Annan tunnustuksen eteenpäin serkulleni Piece of Cakeen!