maanantai 4. huhtikuuta 2011

Ruokarakkaan lahjontaa

"Hyvää syntymäpäivää mulle toivottaa hän ja lahjoittaa viisisataa jätskiä!"


Parin viikon takaiset syntymäpäiväni poikivat vielä oman blogipostauksensa lahjasaldosta. ”Tuo tyttöhän saa lahjoja niin kuin nelivuotias!” nauroi isosiskonikin kertaillessani, millä kaikilla hämmästyttävän monilla tavoilla läheiseni olivat minua syntymäpäiväni kunniaksi halunneet muistaa.

Moni lahja liittyi jollain tavalla ruokaharrastukseeni, enkä näin nelivuotiaan tyyliin malta olla esittelemättä niitä teille! Tässäpä siis taatusti mieluisia lahjaideoita (tai lahjatoiveita!) ruokaa ja ruuanlaittoa rakastaville päivänsankareille:

Todellinen klassikko ja aina yhtä haluttu! Ruokakirjan antajalla taitaa muuten aina olla oma lehmä ojassa, tai niin oli ainakin tämän superihanan leivontakirjan minulle löytäneellä ystävälläni. ;) Jep, lupaan, että täältä poimitaan monta herkkua blogiinkin!

Ystäväni Karkkis aloitti vuosi sitten synttäri-illallisperinteen välillemme. Sain jälleen tänä vuonna kutsun hänen kauniiseen keittiöönsä.

Viikunasalaatti,

pitkään haudutettu karitsanpotka ohralla ja kasviksilla

sekä mango-pannacotta hemmottelivat synttärisankarin taivaisiin! Mutta voi Karkkis, minkä teit: kokosit meille kaikille valmiiksi myös täydellisen pääsiäismenun! Ja itse asiassa, minä sain kotiinviemisiksi vielä nämäkin:

 Kukkakuvioisia pahvisia kakku-/leipävuokia ja kakkukuvioisia servettejä ei ihan heti raaskikaan käyttää. Keittiötarvikeliikkeiden valikoimasta löytää nykyään kaikkea, mitä toivoa saattaa – ja kaikkea, mitä ei olisi osannut edes toivoa!

Pastakone oli ollut toivelistallani jo pitkään ja isosiskoni teki tästä haaveesta totta. Marcaton Atlas on muuten markkinoiden paras. Ja miten niin te muka tiedätte, mitä täällä blogissa seuraavaksi kokataan?!

Näistä ihanista ilmeistä ei ole vaikea päätellä, kuka on ylpeä leipuri ja kuka onnellinen päivänsankari. Rakastan tätä kuvaa! <3

Upean synttärikakun ohjeen isosiskoni oli poiminut täältä. Täytteenä oli mansikoiden sijaan viime kesän vadelmia kuten kuvasta näkyy.

Herkkukavalkadi päättyy johonkin niin makean näköiseen, mutta todellisuudessa villalangan makuiseen. Isosiskolta tämäkin. Oli muuten varmasti ensimmäinen kerta, kun pojat tulivat koulussa antamaan palutetta asustani! Siispä piti tarjota sitten oikeaa englanninlakua synttäreiden kunniaksi. Olisin tuonut synttärikarkkia kyllä muutenkin, sillä ainakaan se ei ole synttäriperinteistäni muuttunut kahdessakymmenessä vuodessa mihinkään. :)

12 kommenttia:

Karkkis kirjoitti...

Mistäs sitä oikein aloittaisi, tässähän on niin paljon kommentoitavaa...

Tässähän ihan punastuu kaikista kauniista sanoista! Ja oikein hämmästyin, että ihanasti toistuu värit tuossa pääruuassa. Olet ottanut kauniit kuvat!

Kakku vaikuttaa herkulliselta, mutta eniten odotan tulevaa pasta-postausta, koska se on herkkuani.

Ja tuo kaulakoru... oih! Mä olen kattonut tuollaista joskus ja ehkä vielä ostankin. Täytyy vaan sit sopia, ettei laiteta yhtäaikaa! :)

Noora kirjoitti...

Eiku sit nimeomaan laitetaan korut samaan aikaan!

Mä myyn noi teillä otetut kuvat sekä Glorian ruoka&viini ja Glorian koti -lehtiin!

Maria kirjoitti...

Ihanan vihertävä tuo Karkkiksen keittiö ja kattaus :) Saako valittaa, että mä näytän aika kakun syöneeltä... hmph :P

Unohdit mainita kameran! Tosi hyviä kuvia noi Karkkiksella otetut:)

Anonyymi kirjoitti...

Heips!

Synttärionnittelut myös minulta!! Molemmat synttärijuhlat näyttivat herkullisilta ja muutenkin ihanilta. Kävin heti kakkureseptiä katsomassa eikä se tuntunut ylivoimaisen monimutkaiselta. Olen kauhean kärsimätön ihminen, joten kovin monimutkaisia reseptejä en halua edes yrittää. Karkkiksen keittiö on aika pieni, mutta näytti ihan mahtavalta niinkuin sisustuslehdissä ikään.

Hyvää blogin jatkoa!!

Ava

Noora kirjoitti...

Maria: Kamera tosiaan jäi mainitsematta, mut sitä ei voikaan syödä! Toisaalta hyvä kamera on nimenomaan ruokabloggaajan ykköstoive. Niin ja en sanois hiukan lysyä asentoa kakunsyöneeksi! Keskity nyt ilmeisiin vaan, ne on söpöt.

Ava: Kiitos kiitos! Marian mukaan tuon kakun valkosuklaa-kermatäytteen kanssa voi olla joskus juoksettumisongelmia, mutta muuten kakku on varmaan helppo tehdä. Ja juoksettuminenkin taisi ilmeisesti olla vähän tuuripeliä. Saataisiinkohan me Maria tänne vielä antamaan jotain vinkkejä...? Karkkiksen keittiö tosiaan on kuin sisustuslehdestä! Olen edelleen kytiksellä tuohon asuntoon... ;)

Niin ja Kaarinalle vielä! Löytyykö mango-pannacotalle reseptilinkkiä netistä? Pääruuan ohjeen kaivoin täältä: http://www.hs.fi/ruoka/reseptit/artikkeli/Ylikyps%C3%A4%C3%A4+karitsanlapaa/1135260534285
Ja eronahan taisi olla vain potkien käyttö lavan tilalla ja sitten olut oli jätetty pois?

Karkkis kirjoitti...

Itse pannacottan reseptin otin täältä: http://sillasipuli.blogspot.com/2010/04/vaniljainen-panna-cotta-limoncello.html

Mangon improvisoin joskus itse, eli ne oli vaan pakastemangopaloja vähän sulatettuna ja sörssättynä. Tuon ohjeen mustikka-limoncello-kastikekin kuulostaa ihanalta, mutta en ole raaskinut ostaa limoncelloa vain sitä varten...

Ja erona tosiaan tuohon lammasreseptiin oli nuo kaksi juttua. Joskus vielä kokeilen kyllä sillä oluellakin.

Noora kirjoitti...

Kiitos reseptistä! Pannacottaa voi tosiaan varioida monin tavoin. Ja oliko se nyt niin, että teillä oli puolet kermaa ja puolet maitoa? Ja mangot oli vaan söösätty, ei sokeria tai mitään siihen? Sori nyt tää utelu, mutta tykkäsin niin hurjasti siitä! (Kuten kaikesta muustakin...) :D

Anonyymi kirjoitti...

Heips!

Minäkin tein tänään pannacottaa ja KOKONAAN kermasta. Syömme ne herkuksi illalla Ollin kanssa. Mangokuutiot ovat jo sulamassa enkä minäkään tiedä pitäisikö mangomössöön lisätä jotain makeaa. Ehkä kokeilen "raakana" ensin.

Seuraavaa postausta odotellen!

Ava

Karkkis kirjoitti...

Aa, joo meillä oli puolet kermaa ja puolet maitoa, ja se meni sillai kerroksittain siitä johtuen. Ja mangoissa ei ollut mitään lisänä.

lintsi kirjoitti...

Oi mitä herkkuja! Taitaakin olla aika mennä iltapalalle, kun kuola alkaa valua...;)

Kanelibasilika kirjoitti...

Ihania kuvia! Sinulle on blogissamme pieni yllätys!

Maria kirjoitti...

Avalle: Kannattaa lukea tuo Annien kakkuohje tarkkaan etukäteen, koska valmistus on aika monivaiheinen. Myös ohjeen kommenteissa on usein hyviä vinkkejä. Olen tehnyt kakun kaksi kertaa ja näin vinkkaisin:
- Suklaakakku on tahmea, tarttuu helposti lautaseen kiinni. Toisaalta pohja myös "liimautuu" helposti takaisin, jos levy murtuu.
- Valkosuklaakerman valmistuksessa kannattaa noudattaa alkuperäisohjetta. Valkosuklaalitkun tulee jäähtyä _ihan kunnolla_ ennen kylmään kermavaahtoon lisäämistä, ettei vaahto erotu. Kermavaahto tulee tehdä täysrasvaisesta vispikermasta, muuten se ei pysy.
- Koristeluun voi käyttää esim. Flora vispiä, niin tulee vähän raikkaampi.
- Tumma- ja valkosuklaakerrokset voi hyvin koota edellisenä päivänä tai muutamia tunteja ennen tarjoilua, jotta kakku mehevöityy.
- Kakku on tosi ihanan makuinen! Ei laihduttajille!