maanantai 16. toukokuuta 2011

Keväiset juhlat kotona

Marian bloginkaappaus osa I


Elämä on ihmisen parasta aikaa, sanoo Nykäsen Matti, ja kevät on mitä ihaninta aikaa järjestää juhlia, sanoo entinen kevätmorsian. Meillä päin juhlitaan toukokuussa perinteisesti Helmin juhlaviikkoja, jotka tänä vuonna huipentuivat Flooran päivän kahvikutsuihin. Keväälle tyypillisten ylioppilas- ja valmistujaisjuhlien keskeisiä komponentteja ovat tunnetusti kiire ja stressi. Nyt järjestämämme juhlat olivat kuitenkin vapaamuotoiset, ja minulla ei ollut lähtökohtaisesti mitään järjestelyvastuuta. Siispä annoin ajatuksen lentää ja keräsin kirjanmerkkeihin hauskoja ideoita. Aivan kuin yllättäen meillä olikin kasassa mieletön menu.


Aloitin valmistelut reilut viikkoa ennen juhlia ja tein perinpohjaisia pakastus-sulatustestejä sen takia. Laitan suurimman osan ohjeista linkkeinä, mutta niihinkin olen lisäillyt omia vinkkejä nimenomaan etukäteisvalmisteluja varten. Menumme kantavana ajatuksena oli, että tarjoilut eivät suttaa lautasta, ja sen ansiosta suolaiset ja makeat tarjottavat voidaan syödä samalta lautaselta.


Suolapaloina tarjoilimme:

Lumon saaristolaisleipää savulohitäytteellä

Tomaatti-mozzarellatikkuja

Juustosarvia aurinkokuivatulla tomaatilla ja fetajuustolla täytettynä


Parsapiiraita Voisilmäpelin ohjeella
Tein sekä pohjan että täytteen kolminkertaisena, josta tuli 52 Italian leivosvuuan kokoista piirasta sekä muutama testipiirakka. Yksinkertaisella ohjeella tulisi siis n. 18 pikkupiirasta. Kaulin jääkaappikylmän taikinan muutaman millin ohueksi, otin lasilla muotin taikinasta ja painelin leivosvuokaan. Pohja kannattaa pistellä haarukalla kupruilun estämiseksi ennen paistamista. Muutoin kokosin piirakat linkin ohjeen mukaan. Parsasta laitoin nupun päälliseksi ja täytteen joukkoon laitoin silputtuja varsia. Iso määrä parsanvarsia jäi toki yli, mutta ne käytettiin seuraavana päivänä risottoon. Piiraat pakastettiin, otettiin jääkaappiin tarjoilua edeltävänä päivänä ja lämmitettiin hetken uunissa ennen tarjoilua.


Makeita sortteja edustivat:


Tätä herkkua sain ystäväni vappujuhlissa ja ihastuin täydelliseen makeuden ja kirpeyden yhdistelmään. Kokosin pannacottan kertakäyttöisiin 10 cl liköörilaseihin, hyydytin ja pakastin. Sulatuksen jälkeen pannacottan rakenne pysyi hyvänä. Siirappi kannattaa laittaa pannacottan päälle vasta juuri tarjoilua ennen. Siirapin valmistin jääkaappiin edellisenä päivänä. Passionhedelmiä kannattaa varata (ainakin) tuplaten linkin ohjeeseen verrattuna. Meillä tuli kauppareissun paikka kokoamisurakan puolivälissä! Yllä olevan kokoisia pannacottia tuli yksinkertaisesta ohjeesta 33.




Choco Cake Popsit Piece of Cake -blogista
Cake Popseilla testattiin meikäläisen pinnan pituus, mutta lopussa kiitos seisoo. Pakko kuitenkin oli yrittää, kun kerran olin näistä idean saanut. Cake Popsien valmistusaikataulusta olin eniten huolissani, sillä veikkasin koristelun vievän aikaa. Tässä tapauksessa luulo nimenomaan oli tiedon väärti. Testipakastuksen tulos oli ilahduttava: pallot säilyivät tikun nokassa täydellisesti valmiiksi koristeltuina. Pakkasessa suklaakuori voi haljeta, mutta halkeama umpeutuu näkymättömäksi pallon sulaesa. Jääkaapin kautta hitaasti sulattaessa pallot eivät "hikoile", toisin kuin suoraan huoneenlämpöön otettaessa. Itse kakun tein tällä ohjeella, tuorejuusto oli maustamatonta ja mausteeksi lisäsin pari ruokalusikallista Amarettoa. Pallot tein ruokalusikkamitan avulla tasakokoisiksi ja näitä palloja tuli yhdestä kakusta n. 40 kpl. Valkosuklaan sulattaminen sujui parhaiten mikrossa ja raidat tein pienellä karkkien koristeluun tarkoitetulla pursotuspussilla.


Ei kerrota kenellekään, että itse juhlapäivänä kreemi oli liian löysää ja kierteet lässähtivät.

Kookoskuppikakut Simply Recipes -sivuston ohjeesta mukailtuna

Kuppikakut (lähteen mukaan 20 kuppikakkua, miniversioita 70 kpl)
180 g voita huoneenlämpöisenä
3 dl sokeria
3 munaa
2,5 dl kookosmaitoa (täysrasvaista)
5 dl vehnäjauhoja
2 tl vaniljasokeria
2 tl leivinjauhetta
1 - 1,5 dl kookoshiutaleita

Kuorrute
100 g voita huoneenlämpöisenä
200 g maustamatonta tuorejuustoa
1,5 - 2,5 dl tomusokeria
0,5 dl kookoshiutaleita

Lämmitä uuni 175 asteeseen. Vatkaa voi vaahdoksi. Lisää sokeri ja vatkaa vielä. Lisää munat yksitellen ja sekoita tasaiseksi. Yhdistä kuivat aineet toisessa kulhossa. Kaada kolmanteen, isoon kulhoon kookosmaito, sekoita hyvin. Lisää kookosmaidon joukkoon 1/3 kuivista aineista ja sekoita, sitten 1/2 voivaahdosta ja sekoita. Jatka vuorotellen lisäämistä kuivilla aineilla lopettaen. Sekoita, kunnes taikina on tasainen, mutta vältä ylivatkaamista. Lopuksi lisää joukkoon kookoshiutaleet. Laita paperivuuat muffinipeltiin ja täytä muffinivuuat vajaiksi. Paista 18-22 minuuttia kääntäen peltiä paistamisen loppuvaiheessa. (Miniversioiden paistoaika oli 17 minuuttia.) Varmista hammastikulla, että kakut ovat paistuneet kunnolla. Anna kakkujen jäähtyä muffinipellissä pari minuuttia ja siirrä sen jälkeen ritilätasolle jäähtymään täysin.

Kuorrutusta varten vatkaa voi ja tuorejuusto sekaisin pari minuuttia. Lisää tomusokeria vähitellen, kunnes seoksen makeus on sopiva. Mitä enemmän sokeria käytät, sitä jämäkämpää kuorrutuksesta tulee. Lopuksi lisää kookoshiutaleet. Pursota tai levitä kuorrute jäähtyneiden kuppikakkujen päälle ja ripottele koristeeksi kookoshiutaleita. Tarpeeksi jämäkkä kuorrute kovettuu huoneenlämmössä, ja kakkuset säilyvät tarjoilupöydässä hyvän näköisinä.


Sitruuna-mustikkakuppikakut Annie's Eats -blogista mukailtuna

Kuppikakut (Amerikan standardilla 16 kakkusta, mutta minulla 30 "isoa")
1,75 dl + 2 rkl yleisvehnäjauhoja
1,75 dl kakkujauhoja
1,5 tl leivinjauhetta
1 tl vaniljasokeria
220 g huoneenlämpöistä voita
2 dl sokeria
yhden sitruunan kuori
2 munaa
2 rkl sitruunamehua
1,25 dl huoneenlämpöistä maitoa
2,5 dl mustikoita

Fyllinki
200 g tuorejuustoa
70 g huoneenlämpöistä voita
7,5 dl tomusokeria (sic!)
1 rkl sitruunamehua (ei yhden sitruunan mehu, note to self...)
yhden sitruunan kuori

Koristeluun tuoreita (pensas)mustikoita

Lämmitä uuni 175 asteeseen. Laita muffinipeltiin paperivuuat. Sekoita kulhossa 1,75 dl yleisvehnäjauhoja, kakkujauhot, leivinjauhe ja vaniljasokeri. Vatkaa toisessa kulhossa voi, sokeri ja sitruunankuori vaahdoksi. Sekoita munat joukkoon yksitellen ja sen jälkeen sitruunamehu. Sekoita taikinan joukkoon puolet jauhoseoksesta. Lisää maito. Lopuksi lisää jäljellä oleva jauhoseos ja sekoita taikina tasaiseksi. Älä ylivatkaa. Laita mustikat pieneen kulhoon ja lisää 2 rkl vehnäjauhoja. Pyörittele mustikat jauhoissa ja sekoita ne varovaisesti taikinan joukkoon. Täytä muffinivuuat hieman vajaiksi. Paista uunissa 20-22 minuuttia, testaa kypsyys hammastikulla. Anna paistuneiden kakkusten jäähtyä muffinipellissä 5 minuuttia ja sen jälkeen siirrä ne jäähtymään ritilälle.

Sekoita tuorejuusto ja voi tasaiseksi. Lisää joukkoon sitruunamehu ja sitruunan kuori. Lisää joukkoon tomusokeria vähän kerrallaan ja sekoita, kunnes täytteestä tulee jämäkkä. Pursota jäähtyneiden kakkusten päälle ja koristele tuoreilla mustikoilla.


Unelmien täyttymys minulle tämä blogikaappaus, vaikka tietotekniikan jumalat eivät ole olleet puolellani :) Toivottavasti Nooran lukijakunta toivottaa minut tervetulleeksi, ja saan joskus toistekin tulla moikkaamaan!

8 kommenttia:

Noora kirjoitti...

Näyttää niin kauniilta kaikki ja lopulta tuo postauskin onnistui! Saat tulla uudestaan, jos sun hermot vielä kestävät tätä tietotekniikkaa! ;) Kiitos ihanasta postauksesta!

Anonyymi kirjoitti...

Kiitos Maria-kullalle perjantain makoisista tarjottavista ja suuresta avusta!
Kiitos molemmille ihanille tyttösille kaikesta lauantain juhlaan liittyvästä!
t. äiti

Karkkis kirjoitti...

Vau mitä tarjoiluja! Kuulin jo etukäteen huhuja mm. noista palloista, mutta mä en kestä miten upeat tarjoilut on olleet!

Anonyymi kirjoitti...

Heips!

Joo voin vakuuttaa, että ne oli vielä 10 kertaa upeemmat kuin kuvissa ja niiiin makoisia!!!!! Minulla on resepti tuollaisiin pieniin piiraisiin ja sitä mukaellen tein viikonlopuksi ilman sinun reseptiäsi parsapiiraita ja ne onnistuivat hyvin. Katsoin postauksen reseptiä ja huomasin, että omani ei kovin paljoa poikennut tästä paitsi tietysti täyte. Myös omat parsapiiraani menivät kuin kuumille kiville eli söimme ne Ollin kanssa pitkin viikonloppua kahdestaan ahneuksissamme. Alunperin piti pakastaa osa, mutta ei toivoakaan. Tällainen "kropokokki" (katso edellisiä postauksia) ei varmaan edes yritä kokeilla noita "tikkarikakkuja"


Hieno postaus isosiskoltakin!

Ava

Anonyymi kirjoitti...

Voih.. Varsinkin nyt, kun näin vielä kuvat ja reseptit, tunnen makunystyröissä edelleenkin perjantaiset herkut. Näin voin todeta, että Marian blogikaappaus on ainakin minun puolestani tervetullut.

T. Marja T.

Noora kirjoitti...

Ja kommenttejakin sataa! Ja kävijälaskuri paukkuu... ;)

Maria kirjoitti...

Kiitos mukavista kommenteista! Meillä taisi olla teemavärinä "Karkkiksen häät" :D Lisäänpäs muuten yhden kuvan vielä...

Anonyymi kirjoitti...

Upeita!!!!!!!!!!
Kerrassaan mahtavaa! Vesi herahti kielelle heti!
Voi kumpa oisin ollut mu-ka-na :D

Oot kyl huippukokki!

T.h