tiistai 1. maaliskuuta 2011

Cowboy Cookies eli suklaahippukeksien ykköset

Todellinen toivepostaus


Täydelliset suklaahippukeksit eli chocolate chip cookiesit ovat löytyneet. Löytöpalkkion saa isosiskoni, joka päätyi kerran Brown Eyed Baker -nimiseen blogiin. Sisko tarjosi meille näitä jättikeksejä viime syksynä Edinburghissa ja olin heti myyty. Niin ovat tosin olleet kaikki muutkin keksejä maistaneet. Isosiskoni on saanut levittää reseptiä jo varmaankin kymmenille pyytäjille. Hän sai keksireseptiä koskien yhteydenoton jopa aivan tuntemattomalta naiselta: isosisko oli leiponut keksejä kerran entiselle työpaikalleen ja tämä nainen oli sattunut olemaan silloin samalla työpaikalla harjoittelussa! Myös pelkkä huhu täydellisistä suklaahippukekseistä on herättänyt reseptinhaalijat. Mutta tässä ne nyt ovat, vain leipomisen päässä sinusta!

Millaisia ovat sitten täydelliset suklaahippukeksit? Minun mielestäni ne ovat isoja, paksuja, sopivan sitkoisia, mehukkaita, täynnä herkullisia sattumia, ei liian makeita, ei missään nimessä jauhoisia vaan ennemminkin rouheisia, kauniita, hyvin säilyviä, helposti valmistuvia ja koukuttavan herkullisia. Cowboy Cookiet sisältävät ihanaa tummaa suklaata ja rapeita pekaanipähkinöitä. Isot kaurahiutaleet ja kookoshiutaleet vastaavat täyteläisestä rakenteesta. (Jos pelkäät kookoshiutaleita, anna niille tämä mahdollisuus. Kookosta ei varsinaisesti erota kekseistä, mutta kookoshiutaleet ovat juuri sitkon ja mehevyyden kannalta olennaisia.) Cowboy Cokieseissa jättimäinen koko on myös ”se juttu”. Vaikka yleensä suosin kohtuukokoisia tai pieniä herkkuja, ison Cowboy Cookien syöminen ei ole temppu eikä mikään. Ja kuinkahan monta keksiä olen vetänyt välipalaksi nälkääni…


Itse keksien lisäksi taikina on alkuperäisessä ohjeessa jättimäinen Amerikan tyyliin. Tässä ohje on puolikkaana ja sillä syntyy silti useampi pellillinen jättikokoisia keksejä. Teimme viikonloppuna siskon kanssa keksejä sen alkuperäisen mega-annoksen verran ja kauhan pyörittelyssä sai kyllä käyttää voimaa! Huh! Mutta saatiinpa taas iso keksikasa, josta riitti perheelle, kaverille, työkavereille ja kampaajalle.

Makeaa maaliskuuta kaikille! Unohdinkohan muuten sanoa, että nyt alkoi KEVÄT!!!

Cowboy Cookies

3,5 dl vehnäjauhoja
1/2 rkl leivinjauhetta
1/2 rkl ruokasoodaa
1/2 rkl jauhettua kanelia
1/2 rkl vaniljasokeria
(1/2 tl suolaa, jos käyttää suolatonta voita)
170 g (suolatonta) voita, huoneenlämpöisenä
2 dl sokeria
1 dl fariinisokeria
2 pientä kanamunaa
200 g taloussuklaarouhetta
3,5 dl isoja kaurahiutaleita
2,5 dl kookoshiutaleita
100 - 150 g rouhittuja pekaanipähkinöitä.

Paistaminen: 175 °C, noin 12 minuuttia

Sekoita jauhoihin kuivat aineet. Vatkaa voi ja sokerit vaahdoksi, yhdistä kananmunat yksitellen joukkoon hyvin vatkaten ja lisää jauhoseos taikinaan. Lisää lopuksi kaurahiutaleet, suklaarouhe, kookoshiutaleet ja pähkinät sekaan. Levitä pellille leivinpaperin päälle isohkoja taikinanokareita leviämisvaralla, esim. 12 nokaretta per pelti. Paista 175 °C:ssa noin 12 minuuttia.

Baker power!

Juu, ikisuosikkeihin se pääsi...

8 kommenttia:

Maria kirjoitti...

Jesssss!

Karkkis kirjoitti...

Oijoi mitä keksejä! Mä olen vaan kerran tehnyt suklaahippukeksejä, mutta nekin täyttivät aika hyvin juuri nuo kriteerit, jotka luettelit. Pieni sitkeys on tärkeää, luulen, että tuo fariinisokeri on tärkeä osa sitä.

Mä taas olen sitä mieltä, että maaliskuu on virallinen kevättalvi!

Maria kirjoitti...

Sitkeysasiaa olenkin pohtinut. Mielestäni nyt tehty erä oli pikemminkin rouskuva kuin sitkeä. Alkuperäisohjeen mukaan ylläolevaan taikinamäärään tulee 1,5 isoa munaa. Nyt laitoimme 2 keskikokoista munaa (tai oikeastaan 4 munaa tupla-annokseen). Kemistin konsultaation perusteella yhdellä munaskulla voisi saada halutun "chewy"-konsistenssin. Täytyy kokeilla ensi kerralla ja raportoida.

Noora kirjoitti...

En osaa ehkä tarkemmin analysoida tota sitkeyttä tai siihen vaikuttavia aineita, mutta varmasti sekä fariinisokerilla että munilla on merkytyksensä. Sitkeydellä verrattuna jauhoisuuteen tarkoitan sellaista ei-hajoavaa, sopivasti puremista vaativaa rakennetta. Esim, Maria, jos vertaa niihin valkosuklaa-karpalokekseihin, niin näissä on paljon sitkoisempi rakenne. Mitäs eroa olis taikinoilla? Jotenkin sitä ajattelis toisinpäin, että mitä enemmän munia, sitä sitkeämpi. Mut kemisti se kaiken tietää ja varsinkin jos se on äiti. ;)

Maria kirjoitti...
Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
Nelli kirjoitti...

Näyttääpä siltä, että nämä keksit saavat täydet pinnat, isoja, sitkoisia ja sattumia niissä pitää olla.
Kiitos kun jaoit reseptin.

Elisabet kirjoitti...

Kokeilin tätä reseptiä heti kun näin postauksen! Myös täälläpäin keksit nousivat heti suureen suosioon :) Tein vain puolet tästä reseptistä ja sain kuitenkin ison pellillisen keksejä, mikä oli ihan sopiva määrä tähän huushålliin. Yhdyn Mariaan että keksit olivat enemmän rouskuvia kuin chewy, mutta mielestäni se oli juuri oikea koostumus näihin kekseihin.

Kiitos harvinaisen hyvästä reseptistä ;)

Mimmi M kirjoitti...

Olen tehnyt näitä kaksi kertaa ja pikkasen erilaisia tuli kummallakin kertaa, vaan HYVIÄ olivat kummallakin kertaa. Erona kertoihin olivat erilaiset kaurahiutaleet ja pähkinät. Ihana ohje, iso kiitos.